Näytetään tekstit, joissa on tunniste Iso-Syöte. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Iso-Syöte. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Mökkeilyä

Moikkismoi!

Otimme pienen irtioton arjesta ja kävimme Iso-Syötteellä mökkeilemässä. Itse asiassa mökkihomma oli Mikolle yllätys, jonka olin sopinut hänen pomon kanssaan jo aiemmin. Mikolle ilmoitin aamulla, että minä haen sen töistä klo 12 ja sitten lähdettiin! Mikollahan oli siis synttärit tuona viikonloppuna ^^

No mutta, me mökkeiltiin ja nautittiin perheen yhteisestä ajasta. Mikko pääsi kumpanakin päivänä rinteeseen, ja poikamme kävi myös lautailemassa! Ihan itkua väänsi, kun lauta piti palauttaa vuokraamoon takaisin :')




Mukavaa loppuvuotta kaikille! :) 

Jenni

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Isänpäivä 2016

Moikka!

Ihanaa kun ulkona on lunta ja kunnolla pakkasta! Tosin huomisellehhan tuo näytti lupaavan jo vesisadetta ja paria astetta lämmintä... noo, ehkä se talvi vielä tulee ;)

Me oltiin perheen voimin Iso-Syötteellä isänpäiväviikonloppu ja nautittiin ihanasta maisemasta, hyvästä mökistä ja yhteisestä laatuajasta. Pakkanen kipusi siellä la-su yönä -20 asteeseen ja taivaalla näkyi komeat revontulet.

Päästiin mökille. Poitsu nakkasi kamat pois ja meni suoraan oman lelulaukkunsa pariin :D

Kyllä kelpaa!

Käytiin pitkällä kävelyllä ja rattikelkkailemassa. Eipä me saatu vetää edes koko kelkkaa, ku
herra "minä ite!" halusi tehdä kaiken :)

Lauantaina mökillä piipahti mummu ja pappa. Juhlittiin isänpäivää jo vähän ennakkoon. Ei meinanu herra pysyä pöksyissä ku näki ketä oli tulossa :,D


Tekasin yöllä ylläriksi juustokakun Mikolle:) Pikkasen meinas olla haastetta ku piti käsin vatkata kaikki ettei poijjaat herrää.

Käytiin lauantaina vielä syömässä Pärjällä. Sunnuntaina aamu löhöiltiin ja nautittiin rennosta oleilusta. Ajeltiin mökiltä suoraan moikkaamaan isopappaa ja sieltä sitten moikkaamaan ukkia sen työpaikalle. Poitsu pääsi ravintolaan apumieheksi ja vei ukin kanssa saippuaa keittiöön. Oli ihan mielissään kun näki pitkästä aikaa ukkiakin ja sai sen vielä piirtämiskaveriksi :)

Mukava ja tunteikas viikonloppu. ^^ Onnea vielä kaikki isät!

Terkuin Jenni


keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Kun sivukylän tyttö rakastui kaupungin "renttuun"

Jaiks!

Onko siitä niin kauan?

10 vuotta! Hertsileijjaa, me ollaan seurusteltu Mikon kanssa niin pitkään :o Tuo otsikko kuvastaa meitä hyvin. Minä olen sivukyliltä ja oon tämmöinen kiltti tyttö. Mikko oli "hurja" lumilautailijapoika keskustasta, semmoinen vähän "renttu". Se skeittasi ja oli cool, pakko saada! ;)

Oltiin aluksi pitkään ystäviä. Meille auottiin päätä vähän väliä siitä, että kohta me seurustellaan. "Ei muuten seurustella", me vastattiin. Pidin jopa lukiossa puheen siitä, että poika ja tyttö voi olla vain ystäviä. (Meillä piti pitää jostakin aiheesta vaikuttava puhe). Niin no, kuukausi puheen pitämisestä äidinkielen opettaja kysyi minulta, että "Miten se Jenni oli, voiko ne poika ja tyttö olla vain ystäviä? :D Oltiin tosiaan alettu paria päivää aiemmin seurustelemaan ja opettaja yllätti meidät pussailemasta koulun käytävältä. Hups.

Elikkä eilen, 15.9 meille tuli yhteiseloa täyteen pyöreät kymmenen vuotta. Mietittiin jo aiemmin kesällä, että käydään ottamassa juhlavuoden kunniaksi pariskuntakuvat ja samalla kuvaillaan vähän poitsunkin kanssa. Kuville ehkä tulossa myöhemmin hyötykäyttöä jonkinsortin kutsujen muodossa osalle teistä, joten niitä ei julkisuuteen ;)

Käytiin ihan kampaajalla ja meikä vielä meikissäkin. Saatiin kivat kuvat. Eräs Saana meikkasi minut (Voin suositella!!) ja kävin paikallisessa kampaamossa teettämässä helpon letti-kiharakampauksen. Semmoinen ei liian juhlava, eikä liian arkinen, ettei näytä kuvissa sitten ihan ylitälläytyneeltä. Okei, kaikki mikä on enemmän kuin " vähän ripsaria ja ponnari" on mulle tälläytymistä :D

Kuvissa vierähti tovinen ja sitten Mikko yllätti minut ihan täysin! Oli varannu meille Kotkanpesä - sviitin Iso-Syötteeltä.


Koko ravintolakin oli meille varattu! No ei vaan siellä ei ollu enää muita asiakkaita siihen aikaan, joten olimme ainoat ruokalijat. Toki me kerrotaan kaikille, että ravintola oli yksityiskäytössä.. paljon parempi tarina ;)


Unohdettiin ottaa ruokailun aikana kuvia, kun pääruoka oli niin hyvvää. :D Tästäki jälkkärikuvasta tuli ihan ihme pönötyskuva. Liikaa kameran edessä tähän mennessä?


<3


Nam! Sokeriöverit.

Syönnin jälkeen nähtiin vihdoin se sviitti. Vähänkö oli hieno! 



Tämmösetki ootti paikanpäällä :) Skumppa jätettiin toiseen kertaan, sillä poitsu oli mukana myös. 

Meillä oli aika raskas päivä, niin poitsu nukahti lähes heti yöunille. Me sitten saunottiin ja poreiltiin.


Tuo poreallas oli ihana. Melkein tunti me siellä lilluttiin ja voin kertoa, että vähänkö tuommoinen rentoutuminen tuli tarpeeseen!

Sänky oli lasikaton alla, eli sieltä näkyi tähdet. Revontulia ei harmi kyllä näkynyt, mutta tosi monta tähdenlentoa vilisi taivaalla.


Aamulla sängystä näkyi tunturia. Syksyinen vesisateen ropina herätti meidät aamupalalle :) Herättiin jopa ennen poitsua.

ANTEEKSI tämä postaus on ihan siirappinen, mutta tuo yllätys oli niin <3. Mulla tuli itku, kun näin tuon huoneiston (Okei, tosi yllättävää että minä itken). On minulla ihana mies. :)

Terveisin Jenni

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Elastinen syötereissu

Ehhee. Keksinpä muka otsikon.

Kävästiin pitkästä aikaa tunturissa. Ihana paikka ja ihania ihmisiä koko paikka täynnä! Oltiin meijän lukioaikaisten tyttöjen kanssa reissussa, harmi vain kun Tiina ei päässyt tällä kertaa mukaan. Meitä oli ukko-akka poppoo ja samoten pikkuherra "pottu" sekä yksi karvaisempi kaveri. :)

Pottu nukkuu mökin pihassa

 Tunturi nam!

Mikko kävi laskemassa ja ihastelemassa maisemia ;)

Lauantaina päästiin Mikon kanssa katsomaan Elastista hotellille. Pikkuherraa hoiti sillä aikaa Mari. Meijän pottu nukkui melkein koko ajan yöunia. Unohti kiukutellakin. ;)

Elastisen keikka oli hyvä, joskin korvaan särähti useat kirosanat! :o Ei jotenkin sovi Elastinen hymypoika-imagoon. Tai sitten mää oon vaan joku kukkahattutäti. Porukkaa oli aivan hulluna ja me hipsittiinkin äkkiä keikan jälkeen mökille takaisin.

Tää uus Elan biisi on aika hyvä:

"Katse eteen ja suupielet ylöspäin, teen vastoinkäymisistä voimaa! Katse eteen ja suupielet ylöspäin. Antaa tulla, kestän kyllä, periks en tuu antamaan!"



Oon muuten ollut Elastisen fani teinistä asti. Tai no siis alkuun toki fanitin Fintelligenssiä, mutta myöhemmin Elastista. Senkin takia oli ihan höpöä olla keikalla! Hihi!

Oli aikas mahtava viikonloppu. <3

Jenni

P:S. Tästä alkaa postausrumba. Paljon asiaa ja vähän aikaa! :D

P.P,S; Meijän pikkuherra näyttää ihan potulta.


perjantai 2. toukokuuta 2014

Vain elämää..

....ei sen enempää. Sitä tää on meikällä ollu ku en oo ehtiny kirjottelemaan. Aim veri sori!

Mulle, tai no meille on tapahtunu kaikenlaista. En tiiä mistä vois aloittaa. ÄÄÄÖÖÖ. Päässä pyörii miljoona ajatusta. Kissa. Minä haluaisin kissan. Yritän lämmitellä Mikkoa että me hommattais kissa.




Meikä opettais sille ihan takuulla tuon!

Joo no eipä mulla muuta.

NOEI VAAAN. Mistä mää alotan?

1. Facebookin arkihaaste. Työkaveri haasto minut siihen mukaan, vaikka kielsin (Kyllä, kuka tahansa olisi tehnyt saman v*ttuilaikseen). No tartuin haasteeseen ja lopetin sen. Kesken. :D Sitä paitsi mulla ärsytti ku Facebookissa olevassa kaverit - kansiossa oli ihan tyhmiä arkikuvia, joissa ei ole minun kavereita. Niin ja ku oon tälläänen perfectionisti (okei kirjotin tuon ihan varmana väärin :D) niin sitten minun piti poistaa ne kuvat epäsopivina.

Saatte tässä pikakelauksen minun arkihaasteesta. 

Koiteli.

Salkkarit ennakkoon.

Veroilmoitus tuli. (Jee)

Polo ei kelvannut. (Höh)

Joku urpo (lue: minä) nukahti autoon ja jollakin toisella urpolla oli hauskaa ku se päätti ottaa siitä kuvan. :D

2. Iso-Syöte

Työt loppu tältä kaudelta. Oho.Meni koko talvi ihan hullun nopiaa. Järkättiin pääsiäisenä yhelle Syötteen tyypeistä yllätyssynttärit ja ne onnistu ihan sika hyvin! Veikko ei arvannu yhtään meijän suunnitelmia (tai sitten se on tosi hyvä esittämään). 

Onnellinen sankari.

3. "Tämä on eka kerta kun...

...ostamme asunnon yhdessä". Ensiasunto. Samalla oon todella onnellinen, mutta jossain takaraivossa joku pikkuapina hakkaa rumpuja ja hokee että "sinulla on asuntolainaa, sinulla on asuntolainaa". Hyi. No, 20 vuoden päästä ei hakkaa ennää. Ha. Muutto on edessä sitten kesäkuussa.

..tilaamme kotiin ruokaa". Ollaan mietitty kauan, että me ei olla koskaan tilattu ruokaa mistään kotiinkuljetuksella. Saatiin mainos Amigo`s pitseriasta ja päätettii kokeilla. Soitin pitsapaikkaan ja hihitellen kysyin että tuleeko ruoka oikeasti kotiovelle ja ihan oikeastikko ilmaiseksi ja saadaan vielä juomatkin. Tilaus tehty! Me vilkuiltiin kelloa ja ikkunaa vähän väliä ja sitten se hetki koitti, Mikko kuiskas että oven eteen ajo auto. Kauhee paniikki iski päälle "missä rahat, missä rahat, onko vaatteet suorassa, miten tukka" ja ovikello soi. PIMPOM: Avasin oven ja oikein hehkeänä kerroin että olen Jenni ja joo, kaksi pitsaa tilattiin (En minä tiiä mitä pittää sanoa!) ja sitten onnellinen pitsakuski ojensi minulle tuoksuvia pitsoja. Mikko tuli sitten virallisena viereen ja kertoi voivansa kantaa pitsat. Minä maksoin kortilla ja toivotettiin pitsakuskin kanssa toisillemme hyvät illanjatkot. Aika jännää. Meijän vapun kohokohta. Oltiin ku pikkulapset ja jännäkakka housussa. Me saatiin ruokaa kotiin! Hihi!

.. saunon koiran kanssa". Kyllä, luitte oikein. Oltiin vappuaatto Mikon vanhempien luona Pudiksella ja mentiin sitten vappusaunaan. Mikko lähti hakemaan meille vettä saunaan ja samassa suihkun ovi aukesi ja sieltä juoksi anopin ja appiukon snautseri Siesta. Se tuijotteli hetken saunaa kohti ja  tuli sitten minun viereen lauteille istumaan ja oikein iholle kiinni.  Mikko nauro ihan kuollakseen ku näki minun ilmeen. Minä, koiria pelkäävä naikkonen istun koiran kanssa lauteilla. Ja tiiättekö mikä tässä on kaikkein hauskinta? Minua ujostutti ku se koira oli siellä minun kans ja minä olin alasti. 

Kiitos Amigo`s!

4. Vappu

Niin, olihan tuossa tuo vappukin. Tehtiin kotona munkkeja, grillailtiin anoppilassa, grillailtiin kaverilla. Syötiin munkkeja. Töissä jaoin nallepuvussa ilmapalloja. Normijuttuja.

Saatiin me hyvät naurutki ku käytiin tankkaamassa Kiimingissä Pudikselle ajellessa. Joku nuori nainen oli menossa kans tankkaamaan. Se oli ajanu oman autonsa väärinpäin tankille. Bensaluukku oli juuri sillä toisella puolella, mitä se ei ajanu säiliön viereen. Se sitten lähti siitä hölmistyneenä ajeleen ja me mentiin vuorostaan tankkaamaan. Tää nainen pyöri siinä huoltsikan pihalla autonsa kanssa ja katteli meitä. Ajoi sitten meijän perään odottamaan vuoroa. Noh, Mikko tuli tankkauksen jälkeen autoon ja repesi nauruun. Oli kuulemma tää nuori nainen (joka muuten oli blondi. Hiustenvärillähän ei ole osuutta asiaan) kattonu meijän autosta mallia ja ajanu perään samanlailla. Siinä vaiheessa Mikolla oli pokassa pitelemisitä kun se huomasi, että se nainen on jälleen ajamassa väärinpäin tankille. OIKEASTI. :D Me ajettiin tankilta pois ja jäätiin seuraamaan miten tilanne meni. Noh, nainen huomasi olevansa väärinpäin ja lähti taas ajelemaan autolla ympyrää bensatankille. Me ei kestetty enempää, vaan piti jatkaa matkaa. Ois varmaan kuoltu nauruun. :D Kai se raukka meni kattomaan joltaki seuraavalta mallia.

Nyt unille ja huomenna nukun piiiiiiitkään. Vapaapäivä. Ihanaa. :)

Terveisin Jenni

P.S: Kaikki jotka nauraa että tuo taukki ei tiiä miten perfektionisti kirjoteitetaan, niin tiedän mää. Siitäs saitte. ;)


sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Aito raskaus yllättää sut vielä kerran!

Terppa kaikki :)

Heh, viime postauksessa lupasin että kirjotan tämän kuun aikana vielä toisen postauksen. Mitä lähemmäs on kuun loppua menty, sitä enemmän mulla on ollu päivittäin kävijöitä... tuli niin huono omatunto että kai sitä pitää kirjoittaa jotain :D

Viikko sitten juhlittiin Syötteellä Saraa kun sillä oli synttärit. Tilattiin sille Juha Tapio keikalle ja silleen. Perusmeininki. Meillä on aina tällääset vaatimattomat pirskeet. Ens kesänä minun synttäreille on jo tilattu Soilwork, Anna Abreu, Volbeat, Cheek, Elastinen, Apulanta.. onhan noita.

Ei vaan siis Syötteellä esiinty Juha Tapio ja samalla iltaa oli synttärijuhlat ni lähettii sitte kattomaan Juhaakin. Niin ja kesällä on tulossa Qstock, jos joku ei tajunnu. Siellä kaikki juhlii minua! Eiku? :D

Tässä on tosi hyvä ja tarkka kuva keikasta. Porukkaa oli PALJON. Saralla on paljon kavereita ;D

Sara oli tehnyt itselleen kakun. Joo, kyllä me ollaan ihan 26 vuotiaita. (Huvittavaa on se, että mulla piti juhlissa kysyä muilta, paljoko Sara täyttää. En tiennyt. :D)


Ai niin, tuo otsikko. Alunperin oon kuullu, että Juha laulaa siinä biisissä noin: "Aito raskaus yllättää sut vielä kerran, vähintääkin kerran" ja mietin itekseen että onpa ihmeelliset sanat. RAKKAUS. Rakkaus yllättää. Joo. Näinhän se meni. Fiksu olen. :D

Nymmää nautin vapaasta sunnuntaista. Eilen juhlittiin Tiinaa, jolle sen mies järkkäs yllätyspippalot. Oikiasti, voisko tuosta miehestä ottaa mallia, VINK VINK? Sinä mies, joka luet tätä, järjestä heti naisellesi jokin yllätys! 

Nymme kokkaillaan vähä evästä!

Kirjotan seuraavan postauksen vasta ens kuussa! ha!




Terkuin Jenni

P.S: Mulla vähän huvittaa ku kaikki luulee tuon otsikon takia että minä kerron vauva-uutisia. HAHA. 

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Palaneita sormia ja toilailua

Moikka!

Melkein kuukausi edellisestä postauksesta, kylläpäs minulla on aktiivinen blogi! Mulla on kulunu aika töissä, reeneissä ja ihan suoraan sanottuna hyviä sarjoja seuratessa. Ei siinä ehdi tänne kirjoittelemaan. :)

Oon viimeeksi kirjoittanu ystävänpäivästä. Sen jälkeen on ollu kihlajaisten vuosipäivää, asunnon katsomista, töitä ja töitä... niin ja töitä. Oon siis kahessa paikkaa töissä, tuolla päiväkodissa ja sitten Iso-Syötteellä. Vapaapäivä on jotenkin absurdi käsite.

Ollaan tosiaan Mikon kanssa katseltu omaa asuntoa. Meillä on haaveissa edullisella lämmityksellä, hyvällä pohjaratkaisulla, suurella omalla tontilla oleva ihana 4mh + muut härpäkkeet sisältävä okt. Haluttais sinne puulämmitteinen saunankiuas, saarekekeittiö, takka ja leivinuuni. Jotenki tuntuu vaan siltä, että kaikki nuo meidän toiveet huomioiden hinta nousee pilviin. Talot, mitä ollaan käyty kattomassa alkaa olla jo sillä hintatasolla, että pitää todellakin miettiä mitä tässä elämässä haluaa. Tosipuheessa en ees vielä tiiä, mikä haluan olla "isona". Saati sitten, että mihin haluan asettua. Oulu ei tunnu omalta vieläkään.

Syötteellä töissä putsasin rasvakeittimestä ranskalaisia pois ettei se rasva mee huonoksi ku ne käryää siellä. Siinä samassa sitte käytin kättä altaassa ehkä maksimissaa sekunnin ajan. Sekunnin. En ees tajunnu että nyt kävi köpelösti ja työkaveri vieressä karjuu että vie se äkkiä kylmään.

Vein käden veden alle hetkeksi, mutta menin sitte jatkamaan töitä. Nimettömään ja pikkurilliin nousiki sitte hetken päästä sellaset kunnon rakkulat, nam nam. Pari päivää ne oli ihan ok, sitte toinen rakkula päätti alkaa vuotamaan ja kävin päivystyksessä. Sain tuomioksi 2-3. asteen palovamman. Se vuoto tosin oli osa paranemisprosessia, eli ne ei tulehtunu jee :)


Siinä sormi toisena päivänä. Kuva on vähän sumea. "Mikä tahansa on hyvää kun uppopaistaa"  - myytti murrettu! Ei ole!

Pitkät työpäivät ja vapaapäivien puutos alkaa näkyä. Meikä on ihan tohelo. Käytiin Mikon kanssa sunnuntaina Raksilan Salessa ja sieltä kuulu radiosta joku mainos, jossa nainen alkaa selittämään "Hei, minä olen...".. niin arvatkaa kuka sano radiolle moikka? :D Niin ja mulle jäi päälle joku asiakaspalvelija-rooli. Hymyilin kaikille muille kaupassa olleille aivan intopinkeenä ja nyökyttelen päätä. Joo Jenni, työt loppu jo!

Mulla on päiväkodilla töissä kulunu muutamista housuista polvet puhki. Niin, me ollaan tosiaan lattiatasolla lasten kanssa läsnä. Tänään minun pienryhmän lapsi sano mulle vessassa että "Jenni käyny kaupassa, ei oo housuissa reikää". Kiitos tästä. Pitäis kai oikeasti käydä joskus ostamassa uusia vaatteita, jos lapsetkin ihmettelee ku mulla on kerranki ehjät housut jalassa?

Nyt lupaan postata seuraavan kerran jo tässä kuussa :)

Terkuin Jenni

lauantai 16. marraskuuta 2013

Musiikkimuistelot

Musiikki. Oon jo pitkään miettiny että kirjotan musiikista (okei, minun elämässä ei nyt tapahu mittää hirveen suuria ja kellää ei kiinnosta lukia sellasia bloggauksia, jossa kirjottasin että kävin töissä, tulin kotiin jne).

Musiikki on minulle tärkiää. Saatan uppoutua kuuntelemaan hyviä biisejä pitkiksi aikaa. Parhaita biisejä on ne, joihin liittyy jotain muistoja. Oikeastaan minulla liittyy aika moneen biisiin kaikenlaisia tarinoita. Haha.

Tyhjentelin aikani kuluksi facea ja selasin vanhoja päivityksiä. Löysin aika mielenkiintosen aiheen vuojelta 2011. Siinä sai kommentoida ainoastaan jollain biisillä, mikä liittyi minuun, eikä sitä saanu mitenkää perustella.

Ekana yks hyvä ystäväni Tiina oli laittanu 30 seconds to Mars - The Kill (bury me). Oltiin Levillä joskus tyttöjen kans ja tuo biisi kuulu radiosta. Puhuttiin että ihanan romanttinen ja ihan huippu. En muista oliko se Tiina vai Sonja joka katto minua aivan hölmistyneenä kysyen "romanttinen?" . Niin. Luulin että tässä lauletaan Marry me. Tjoo. Hyviä aikoja.
Tintun kans Levillä. Etelärinne nam.

Sitte toinen hyvä ystävä Heidi laitto Fintelligens - Mikä Boogie. Hah. Tämän syytä ei tarvi ees arvailla. Iso-Syöte. Parhaita aikoja minun elämästä. Olin siellä töissä kuus vuotta ja tämän biisin tahtiin hetkutettiin hotlalla joka viikonloppu. Aateltiin joskus vähentää ja Heidin veli tokaski hyvin "Käykää kauden aikana yks viikonloppu vähemmän ni se on jo hyvä".

Minä, Mikko ja Heidi Rompassa. <3

Syötefiilistelyyn menee myös Veeran laittama Guru Josh Project - Infinity. Aivan mahtavia muistoja! Hitto. Saispa ne ajat jotenki takas. Lähtisin vieläkin paljon mieluummin Iso-Syötteen hotlalle jatkoille ku täällä Oulussa mihinkään. Täällä Oulussa kaikki menee baariin täydessä meikissä ja alapään karvat vilkkuu ku mekot (lue: paidat) on niin lyhyitä. Hotlalle kaikki tulee omana itsenään, osalla toppikset jalassa ku suoraan rinteestä pitäny lähtä. Okei, ehkä näin pukeutu vaan henkilökunta, mutta sepäs olikin parasta se. Ai niin, Veera on huipputyttö. Näkispä useammin.

Syöteestä päätti muistuttaa vielä Niko. Biisiksi se oli valinnu Lady Gaga - Poker face. Okei, paska biisi, mutta Hotlan DJ soitti sitä aina, joka ilta, useasti. Nikon kans me tutustuttiin töiden kautta, ei ois muuten varmaan ikinä edes tavattu ku se on sellanen "etelän pelle". Taijettiin käyä muutaman kerran hotellilla sen kans tanssaamassa. Joo. Ei passaa muistella kaikkea. Paha paikka tuo Syöte ja se ohut tunturi-ilma.

Minä ja Niko. Meistä ei oo yhtään fiksua kuvaa.

Nikon kautta tutustuin Jukkaan. Jukan valinta oli Kolmas nainen - Äiti pojastaan pappia toivoi. Haha. Tää on meijän inside-läppä. Mahtava tyyppi. Harmi ku nää kaks, Niko ja Jukka asuu nii kaukana. Nähään tosi harvoin, jollai mökkireissuilla sillon tällön. Näitten poikien kans on kyllä hauskaa. Nostalgiamökkireissu (tuleeko tuo edes yhteen?) on kyllä ollu vähä suunnitteilla. Mitähän siitä tulis? Tuskin mitään hyvää!

Noora oli laittanu biisiksi yhen, jota youtubesta ei enää edes löydy. Siinä sellanen äijä örisee. Okei kaikki tietää nyt mistä biisistä on kyse, jes! Tuota mietittii kauan ja sitä EI halua kuulla, koska se jää korvamadoksi. Ehkä on ihan hyvä, että se poistettii youtubesta. :D

Nooran pitsa Pärjällä. Tekijänsä näkönen :D

Tjoo. Mikko laitto biisin Ässät - ihanuuteni. Biisissä lauletaan että huolinko lurjusta. Oon huolinu sen. Ihan jees. Kattelis vielä muutaman vuojen että onko hyvä. Näin kaheksan vuojen jälkeen vaikuttaa aika lupaavalta. ;)

Lupsakkaa perjantai-iltaa!

Jenni

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Poroja ja vauvoja

Heippahei!

Oon aikanaan ollu töissä Iso-Syötteellä kuusi vuotta. Siellä olin taannoin maskottiporona Mustina, ja vejettiin Lysti-poron kans lapsille retkiä :) Oli kyllä mahtavaa aikaa! Nyt sain palata juurilleeni ja olla Musti-poro taas! Vähän olin mielissään kun minua kysyttiin hommiin :)

Tosin sitten ku huomasin että mitä lupasinkaan. Oulun Rotuaarilla lauantaina klo 10-14, Hullujen päivien aikaan heilumaan poropukuun, niin että naaman näkee ja tietää varmasti, kuka siellä puvussa on. Mutta sitte mietin että mitä sitte? Ei mulla oo ennenkää häirinny olla poropuvussa nin mitenkäs tämä siitä eroaa? Aivan mielissäni hypin siellä ja jaoin lapsille ilmapalloja. ^^

Meillä oli mukana oikeita porojaki ja oli ihana nähdä asiakkaiden ilmeitä , kun ne tajusi, että meillä ihan oikeasti on ihan oikeita poroja keskellä Rotuaaria ja niitä voi jopa syöttää ja silittää!

Tuli ikävä Syötteen hommia. Paljon.



Noh, kun olin poroillut aikani, niin sitten olikin vuorossa hyvän ystäväni Tiinan vauvajuhlat :) Mää en itte oikein tiiä, mitä ajattelen vauvajuhlista. Siis nehän on aivan ihanat ku näkee ystäviä vielä ennen lapsen syntymää ja voi vielä istua alas ja jutella rauhassa kaikesta kun on aikaa. Sitten taas ku miettii, että siinä juhlitaan sitä vauvaa, joka ei vielä ole maailmassa.. entä jos sattuuki vielä jotain? Ehkä mää jossittelen liikaa. Pitäs vaan luottaa, että kyllä se sieltä tulee ja kaikki menee hyvin kun raskaus on jo niin pitkällä :)

Mää halusin yllättää Tiinan ja laittoin kaikille juhliin tulijoille etukäteen viestiä ja suunniteltiin ohjelmaa ja yhteistä "voimalahjaa" Tiinalle. Sovittiin myös, että kaikki tuo juhliin jotain syötävää ylllätykseksi. Kutsuvieraissa oli yks, joka halusi tehä masukakun. Siitä tuli ihan hurjan hieno!

Meillä oli muutenkin ihanan rennot illanistujaiset ja juteltiin raskauden "ihanista puolista" kerranki ääneen! Siis ku tosipuheessa eihän niistä kukaan puhu ikinä missään. En määkää tienny kaikista jutuista.. nyt en sitten haluakaan lapsia. ;) Noei, ehkä ne kestää, kun voi saada sellaisen ihanan paketin!


Meidän voimalahja Tiinalle oli kirja. Mää askartelin tuota ja jokainen sai lisätä kirjaan kuvan ja tekstin, missä on Tiinalle terveisiä. Seuraavassa kuvassa tulee kirjan idea esille:


Kirjan tarkotus on tosiaan se, että ku Tiinalla menee esimerkiksi hermot siihen, että se herää yöllä tuhannen kerran ja lapsi itkee ja mistään ei tulee mitään, niin se ottaa käteen tuon kirjan ja istuu alas. Lukee sitä ja huomaa, että vaikka menis kuinka huonosti, niin me kaikki ystävät ollaan olemassa. Kirjan on tarkotus nimensä mukasesti antaa Tiinalle voimaa arkeen. <3

Tässä minun osuus kirjaan:


Niin ja juhlissa muuten syötiin hyvin! :D


Masukakku, kiitos Merille! :)

Olipa kiva lauantai.

Terkuin Jenni