Mutta pitemmittä puheitta, tässä minun mennyt vuosi 2014 kohokohtineen ja tapahtumineen, ollos hyvä:
Tammikuussa meillä oli ihan hillittömästi lunta! Puut notku lumesta ja tuossa yhdessä kuvassa ollaan Mikon kanssa lumen voimasta kaatuneen puun alla. Tammikuun ekat sekunnit ja koko vuoden ensimmäidet hetket vietimme Levillä meijän hyvän kaverin Erkin kanssa. Kävin tammikuussa hiihtelemässä ja nautin ulkoilusta. Pakkanenkin välillä paukkui mukavasti. Jännitin tulevia SM - kisoja.
Helmikuussa reenasin paljon. Tai no reenasin koko kevään enemmän ku normaalisti, sillä huhtikuun lopulla oli luvassa minun ihka ensimmäiset Street SM - kisat. Ystävänpäivänä Mikko tuli pitkästä aikaa työreissulta kottiin, niin siksi laitoin siitä tuon kuvan myös. Tein sille ylläriksi muumien mörkö - kakun. Niin ja talvi-illat kulu aika hyvin erinäisten lautapelien kanssa. Talven peli oli ehdottomasti menolippu. Meillä kotona Pudiksella oli usein sähköt poikki raskaan lumen takia, jotenka me pelattiin pelejä sitten kynttilänvalossa.
Maaliskuussa vietin ihka ensimmäisen palkallisen talviloman. Käytiin sitten Levillä ja koko reissu oli aivan huippui. Mentiin muuten viikolla 11, justiin kaikkien lomaviikkojen jälkeen. Kannatti, rinteissä ei ollu meijän lisäksi ku muutama muu. Etelärinteet, aurinko, ja vähän laskijoita. Nam. Tässähän tekee mieli laskemaan!
Huhtikuu oli ehkä koko vuoden tapahtumarikkain kuukausi. Käytiin pilkkireissulla koko perheen voimin ja ja vejettiin Mikko sinne moottorikelkalla perässä. Tämä oli ihan mielissään. Höhö. Sitten me käytiin lukioaikasella kaveriporukalla Ukkohallassa pääsiäisenä. Mahtava reissu. Sikisi sieltä yks pentuki! ;D haha.
Niin ja mulla oli elämäni ensimmäiset Street SM - kisat ja osallistuttiin siihen aikuisten muodostelmalla. Vuosi "muokassa" oli kyllä mielenkiintoinen ja antoisa. Muistelen lämmöllä. Julle, meijän koutsi on aivan mahtava ihminen. Se inspiroi minua paljon. Arvostan suuresti. Tässä meijän kisaveto:
Oltiin sijalla 9. Oon tyytyväinen. Mahtava kokemus. Ehkä joskus taas uudestaan? ;)
Toukokuussa loukkasin polveni ja se meni jotenki särki. Ei kestäny mittää ja lääkäri määräs minut liikuntakieltoon. Että niin, suru pitkästä ilosta. Toukokuussa käväsin Metsämörri - koulutuksessa ja ihastuin Virpiniemeen. Mahtavaa maastoa ja upia frisbeegolfrata. Toukokuun lopussa oli myös minun viimeinen työpäivä ja sain ihan liikaa lahjoja kaikilta vanhemmilta ja työkavereilta. Kiitos. :)
Kesäkuussa oli usiampaa juhlantynkää. Oli edellisen työpaikan virkistysiltaa, oli kesäloman juhlimista, oli rippijuhlia, oli häitä.. Sain myös tietää, että oon saanu vakipaikan uudesta, syksyllä avattavasta päiväkodista. Huippua!:) Kerranki voi olla itestä kunnolla ylpeä! Kesäkuun aikana sitten tehtiin muuttoa, muutettiin siis lähemmäksi uutta tulevaa työpaikkaa. Puusauna Pudiksella oli ehdoton hitti. Juhannus meni Mikon sukulaisten häissä.
Heinäkuusa täytin 25 vuotta. Oikeasti. Huhhu, tuntuu tosi vanhalta, mutta samalla nuorelta. Mulla ahdistaa, ku kaikki olettaa, että pitäs olla jo naimisissa ja lapsia. Pyh. Tehkööt ite, jos niin kiinnostaa ;) Kävästiin heinäkuussa kummipojan perheen kanssa Bulgariassa lomailemassa ja siellähän oli lämmin! Onnistuin reissussa polttamaan naamani ihan kunnolla ja näytin loppuloman pandakarhulta. Nättiä. Heinäkuun lopussa kävästiin Qstockissa ja näin Bam Margeran bändeineen livenä. Sitä keikkaa en ois halunnu missata!
Elokuussa juhlittiin minun veljeä ja tein sille elämäni ensimmäienn voileipäkakun. Se muuten oli hyvää! Alotin työt uudessa päiväkodissa ja alempi kuva onkin meijän ryhmästä. Uusi työ, uudet lapset, uudet työkaverit, uus koti.. kauheana muutoksia pienelle ihmiselle. Muutoin sitten elokuussa nautittiin lämpimistä ilmoista ja pelailtiin usein frisbeegolffia. Kavereiden kanssa tuli oltua aika paljon.
Syyskuussa kävästiin marjassa useamman kerran. Marjastaminen on mukavaa hommaa, ainaki siellä on paljo kavereita. Ne tosin inisee koko ajan. Rasittavia. Lisäksi mulla oli metsämörrin lisäkoulutusta ja tulihan meille tuon apinan kanssa täyteen 8 vuotta. Huh. Melkeen puolet minun elämästä! Juhlistettiin vuosipäivää Rovaniemellä. Ihana kaupunki, haluaisin muuttaa sinne sitten "isona". :) Syksyn peli on ehdottomasti Carcassone, johon ollaan Mikon kans ihan koukussa. Huippu.
Lokakuussa oli mahtava ruska. Kävästiin Pudiksella (jälleen kerran) vähän ruskaretkeilemässä ja muisteltiin minun teinivuosia, jolloin olin aina "pahana tyttönä" sillan alla kavereiden kanssa kirjottelemassa kaikkea tyhmää sinne siltaan. On sitä ollu fiksu. Illat kului pelaillessa ja ensilunta odotellessa. Sairastelin paljon.
Marraskuussa satoi ensilumi <3. Ihana. Meikä on niin talventyttö, tykkään ja nautin kunnon talvesta ja pakkasista. Carcassonea pelattiin enemmän ku laki sallii, ja moni yö piti viettää sohvalla ku menin hävimään :D Peli-iltojen lomassa meillä hajos yks tuoliki, joten taitaa ensi vuosi kulua ainaki osaltaan uutta sisustusta etsien ;)
Joulukuussa Mikko valmistu insinööriksi ja pijettiin sen kunniaksi pikkuiset kemut. Hyvä Mikko! Joulukuussa aika kului lahjoja miettien ja jouluna meillä olikin kiirettä, kun piti käydä niin montaa sukulaista moikkaamassa. Ens vuonna vois yrittää pitää rauhallisen joulunajan. Aloitin työt taasen Iso - Syötteellä ja siellähän se minun toinen koti on. Ihana tunturi. Miten oonkaan malttanu olla pois?
Vuosi 2013 on antanut paljon. On ollut hyviä hetkiä, myös huonoja. Taloudellisesti tosi vaikea vuosi, sillä minä olin kesän työttömänä ja Mikko lähes koko syksyn. Lastenhoitajan palkalla ei ihmeitä tehdä. Muutama viikko on kulunut niin, että käytössä on ollu koko viikolle 2 euroa. Bensaan, ruokaan, asumiseen, kaikkeen. Koko marraskuun käyttöbudjetti laskujen maksun jälkeen oli 56 e. Tämä siis koko kuun ruokiin ja bensoihin jne. En voi silti sanoa olleeni onneton. Ei raha tuo onnea. Onnen tuo läheiset ihmiset, hyvä olo henkisesti. Kyllähän rahalla saisi materiaalista iloa ja ainakin osa riitoista ois vältetty, mutta en muuttaisi mitään. Maailmassa on paljon köyhyyttä, mutta myös sitä äärilaitaa, suuria rikkauksia. Miksei kaikkia rahoja jaettaisi kaikkien kesken, jotta jokaisella olisi varallisuutta? Ehkä juuri siksi, että ihmiset kasvaa, kehittyy, oppii huolehtimaan itsestään, tekemään töitä. Nykyään todella monelle lapselle raha on itsestäänselvyys. "Äitii osta tuo, haluan tuon" - kuuluu usein kaupassa, ja silti monilla perheillä on jo kotona ennestään roinaa ja uusimmat pelit ja vehkeet. Mikon antaessa minulle lahjaksi uusimman Nokian Lumian suutuin. Minua ärsytti, että aina kaiken pitäisi olla viimestä huutoa ja mietitään vain materiaa. Minun vanha puhelimeni toimi ihan hyvin ja näin ollen se olisi riittänyt minulle. Mikä saa ihmiset ostamaan ja tuhlaamaan? Miksei osata arvostaa sitä mitä on?
Vuoden aikana olen siis oppinut arvostamaan elämää. Arvostan terveyttä. Arvostan sitä, että on ympärillä läheisiä, katto pään päällä ja taloudellinen tila suhteellisen vakaa. Kuullostan kalkkiselta.
Vuodelta 2014 odotan ihania hetkiä, kavereita, ystäviä. peli-iltoja, töitä ja terveyttä.
Hyvää uuttavuotta! :)
Jenni
