Näytetään tekstit, joissa on tunniste perhe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perhe. Näytä kaikki tekstit

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Titi-nalle 30v!

Heippahei!

Tämä postaus tulee vähän myöhässä... mutta väliäkös sillä :)

Me käytiin koko perheen voimin Titi-nallen 30v juhlakonsertissa. Mietittiin kauan mennäänkö, kun liput olivat aika suolaiset! Lisäksi meidän poika jännittää kaikkea uutta ja kovia ääniä, joten tiedossa olisi siis katastrofi tahi jättimenetys. Otimme riskin.

Koska konsertti oli hieman kauempana kaupungista, oli siellä vähemmän porukkaa. Lavalle näki todella hyvin ja pääsi jopa kesken kaiken katsomaan lähempää ja sitten palaamaan katsomoon ilman väistelyitä ja tungosta. Tosi hyvä! Olen kuullut, että kaupungissa olevissa konserteissa on niin ruuhkaa, ettei siellä oikein mahdu kulkemaan.

Heti alkuun, kun aloitusmusiikit pärähti soimaan, laittoi poikamme kädet korvilleen ja mainitsi isosta äänestä. Katsoin miestäni aika pitkään , että mitähän  tästä tulee. Kun nallet tuli lavalle, poika unohti koko äänet! Itseasissa hän innostui asiasta niin, että halusi itselleen Titi-nalle pehmon. Ja mitäpäs ylpeä äiti voisi muuta tehdäkään, kun ostaa pojalleen oman Titinsä syliin :)

Olimme varautuneet siihen, että neitimme nukkuu konsertin ajan rattaissa unet. Henkilökunnan kanssa neuvottelimme siitä, mihin rattaat voi laittaa jne. Ihan turhaan! Neiti innostui nalleista niin, että tanssi koko tunnin keikasta valehtematta 50 min. Hytkyi ja heilui sylissä :D

Konsertti oli hyvin toteutettu ja ehkäpä parasta oli halihetket nallejen kanssa konsertin jälkeen. Täysin kiireetöntä ja välitöntä läsnäoloa. Etenkin Titi-nallen halitteluun oli pitkä jono, mutta Titi-nalle huomioi jokaisen lapsen pitkään ja odotti kärsivällisesti, että vanhemmat saisivat ottaa kuvia. Jotenkin vertaan tätä Muumimaailmaan, missä hahmoilla ei ollut lapsille aikaa.

Meidän käynti Titi-nallen konsertissa oli jättimenestys, ja yhäkin juttelemme lauluista ja leikeistä, mitä siellä opittiin. Suosittelen! :)


Terkuin Jenni

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Pienen neidin ensimmäinen syntymäpäivä

Hei vain!

Anteeksi tämä blogihiljaisuus, on ollut aika kiireinen arki. Laitan meidän kuulumisia tässä pääsiäisen aikana, kunhan saan hetken omaa aikaa :)

Mutta se tärkein... meidän neiti täyttää tänään vuoden! 

Rakas neitimme syntyi 30.3.2017. Pieni tarina pienen neidin hurjasta alusta löytyy täältä. Vauvavuosi on ollut todella helppo, ja neiti on ollut oikein tyytyväinen ja hyvin nukkuva vauva. On ollut ihana kokea ns. normaali vauva-arki esikoisen refluksin ja itkuisuuden jälkeen. Useasti löysin itseni tuijottamasta pientä nukkuvaa neitiä ; "Miksei se itke? Onko se varmasti elossa? Onko tämä ihan normaalia?" :D Hassua, kuinka voikin olla kaksi niin erilaista vauvaa.

Pieni neitimme on osoittautunut hyvinkin temperamenttiseksi tytöksi. Nyrkit heiluu, jalat hakkaa lattiaa ja naapuritkin kuulee kun neiti ei saa tahtoaan periksi. Että terve vain! Vastavuoroisesti neitimme on kova hymyilemään, hihittelemään ja juttelemaan. Uusia ihmisiä katsellaan hieman kulmien alta, varsinkin miehiä. Etenkin pappa saa osakseen karmivia katseita ja ison itkun. Pienen draamailun ja tuijottelun jälkeen papankin syli kelpaa.

Juhlimme ensimmäisiä synttäreitä pääsiäisen alla, ja teemaksi valikoituikin tadaddadaaa; pääsiäinen. Toki halusin synttäreille myöskin vaaleanpunaista, jota oli koristeissa ja kattauksessa. Kukiksi valikoitui kimppu tulppaaneja, ja vaaleanpunaisen rinnalla juhlissa näkyi ripaus keltaista sekä vihreää. Juhlat olivat palmusunnuntaina, joten meillä vierailleet virpojat osallistuivat myöskin koristeluun tuomillaan virpomisoksilla. Liekö olleet kalliita nuo höyhenet tänä vuonna, kun yhdessäkin oksassa oli peräti yksi höyhen..... mutta ei hätää, saimme sellaisenkin, jossa oli jopa kaksi höyhentä!


Juhlissa oli paljon pieniä vieraita, joten päätin tehdä smoothiekakun, joka oli tehty kokonaan hedelmistä. Käytin kakkuun Bonnen hedelmäsoseita, eikä kakussa ollut yhtään lisättyä sokeria. Lisäksi meillä oli mm. kinderpiirakkaa, tipukakkua ja mutakakkua.


Neidin synttärikakku oli seeprakakku, jossa oli makuina vadelma ja valkosuklaa. Päällä oli hieman pääsiäisherkkuja ja pohjana gluteeniton suklaakeksirouhe. :)

Lahjaksi neiti sai meiltä kuvassa näkyvän puhuvan pehmokoiran. Meillä on myös ihana puinen nukkekoti jemmassa, mutta annamme sen sitten, kun neiti on vähän isompi. Neiti sai vierailta lahjaksi vaatetta, leluja ja astioita. Yksi lempileluista oli kummitädin antama leikkikännykkä, johon puhutaan toisinaan pitkiäkin puheluita; "mitä? äitii, aloo!" :D 

On tuo neiti kyllä semmoinen tänttärä, että ei tule hänen kanssaan tylsää päivää :)

~

" Mistä on meidän 1-vuotias tehty?

Kuolasta, hihittelystä, kaukosäätimistä, maissinaksuista,
kiipeilystä, tanssimisesta, kovasta kiljunnasta, pitkistä haleista, 
piiloleikistä ja pienistä mielenilmauksista, niistä on meidän 1-vuotias tehty" 

Paljon onnea rakas pieni prinsessa! 


Terkuin Jenni








torstai 15. helmikuuta 2018

Mäenlaskua ja ystäviä

MÖÖIMÖÖI!

Meillä on ollut puuhakkaat viikot. Viime viikonloppuna vietettiin laskiaista mummolassa, ja poika aivan innostui mäenlaskusta! Paistelimme samalla makkaraa ja nehän maistui :)

Käytiin myöskin hiihtelemässä, ja hiihdosta taitaa tulla (ellei se jo ole) yksi pojan lempiharrastuksista. Ei olisi malttanut lopettaa ollenkaan! Sauvat on vielä vähän haitolla, ja ne roikkuvat lähinnä rekvisiittana mukana. Mäet mentiin aina naurun kanssa, sillä niissä lennettiin aina pyllylleen.

Vedin pojalle vähän muumihiihtokoulua, ja tarkoitus on paneutua vielä enemmän muumihiihtokoulun saloihin. Olen siis muumihiihtokoulun virallinen ohjaaja. Kuullostaa hienolta! :D

" Muu-, muu-, muumilla, on iso takapuooooli" 


Ystävänpäivää vieteltiin kotona. Mikko yllätti minut aamulla ruusuilla, ja tilaamani uusi kännykkäkotelo saapui postissa sopivasti. Aivan ihana! 

Pojan kanssa askartelimme ystävänpäiväkortteja, ja mietimme mitä ystävä tarkoittaa. Poika kovasti toivoi, että hänelläkin olisi joskus hyvä ystävä . Luimme myös aiheeseen sopivia kirjoja, ja herkuttelimme hieman jäätelöllä.

Illalla kävimme pelititimin kanssa Exit Oulussa, tällä kertaa huoneena oli professorin arvoitus. Pääsimme pakenemaan, ja aikaa jäi tyhmän virheen vuoksi vain 10 minuuttia. Olisi jäänyt puolisen tuntia, jos olisi tajuttu olla vähän fiksumpia :D 



Kiitos ihanista korteista mitä posteljooni toi 

Jenni

tiistai 2. tammikuuta 2018

Vuosi 2017

Heippahei!

On jälleen aika kerrata vuoden 2017 tapahtumat. Takana on yksi elämäni ihanimmista vuosista! :)

Tänä vuonna olen kokenut paljon iloa ja surua, kokenut menetyksiä ja saavuttanut suuria asioita. Minusta on tullut äiti pienelle tytölle. Samoihin aikoihin rakas pappa nukkui pois. Olen opetellut venymään, joustamaan ja jakamaan huomiota kahdelle lapselle. Olen kuullut "rakastan sinua äiti". Olen valvonut öitä. Esikoiseni on mennyt päiväkodin isojen ryhmään. Olen aloittanut uuden harrastuksen. Olen kasvanut ihmisenä. 

Tänä vuonna minusta tuntuu, etten ole ehtinyt nähdä kavereita ollenkaan! Perhearki vie paljon aikaa, ja Mikko tekee suhteellisen pitkää työpäivää. Yksi lupauksista ensi vuodelle onkin, että näen enemmän ystäviä :)

Tässäpäs pientä koostetta meidän vuodesta 2017:

TAMMIKUU

Tammikuussa leikimme paljon joulupukin tuomilla leluilla. Yksi pojan lemppareista oli eläinlotto, jota pelattiin useita kertoja päivässä. Kova pakkanen aiheutti sen, että oltiin paljon sisällä. Minulle ei tainnut olla sopivia toppahousuja olemassakaan :D

Tammikuussa meillä on aina perinteinen auton katsastus, ja perinteen mukaan se ei mene ikinä läpi! Myös poika oli kova korjailemaan (on yhäkin) erilaisia koneita, etenkin autoja. Niitä korjaillaan harva se päivä. Yleensä autosta on menneet renkaat puhki :)

Tammikuun lopussa hyvä ystäväni sai pienen tytön 


HELMIKUU

Helmikuussa pakkaset hieman hellitti, ja pääsimme nauttimaan lumesta! Teimme takapihalle paljon poroja ja hevosia, jolla ratsastettiin pitkiä aikoja.

Tytöt yllättivät minut ihan täysin babyshowereilla! Sain lahjaksi ystäväni ompeleman unipesän sekä vaippakakun, joka sisälsi kaikkea ihanaa. Meillä oli myös pöytä täynnä herkkuja ja niitä taidettiin syödä sen jälkeen vielä viikon ajan :D

Pidimme peli-iltoja, jotka taisivatkin olla vuoden viimeisiä. Meidän pelitiimillä on vähän kiireistä arkea ollut tämä vuosi, emmekä ole ehtineet harmiksemme kovin pelailemaan.

Helmikuussa ystäväpiiriin syntyi myöskin pieni tyttövauva :)



MAALISKUU

Maaliskuussa nautin äitiyslomasta ja laitoin kotia valmiiksi pientä tyttöä varten. Kasasimme pinnasängyn, ja otimme rattaat varastosta. Kohta hän on täällä :)

Ihan kuun lopussa meille syntyi ihana pieni tyttö. Hän otti vauhtia teho-osaston kautta, mutta siitä selvittiin. Ehkä yksi elämäni rankimmista viikoista.

Lisää pienestä neidistä täällä


HUHTIKUU

Huhtikuun alussa pääsimme vihdoin sairaalasta kotiin! Nautimme perheen yhteisestä ajasta ja tutustuimme uuteen pieneen. 

Kuun lopussa pidimme perheen ja kummien kesken kastejuhlat. Juhlat menivät mukavasti, ja neiti oli juhlien ajan hyvin tyytyväinen.

Huhtikuussa pappani nukkui pois, ja se oli aika pysäyttävä hetki. Ikävä on suuri 


TOUKOKUU

Toukokuussa lenkkeilimme paljon ja Mikkokin palasi jo töihin. Pääsin myös herättelemään pitkästä aikaa ompeluharrastustani ja tein neidille uuden suojaverhon turvakaukaloon! 

Mikolla oli työporukan virkistysreissu, ja hän oli viikonlopun Berliinissä. Menimme häntä kentälle vastaan ja poika oli aivan haltioissaan suurista lentokoneista . Toki juoksi myös Mikon syliin, kun huomasi että sieltähän se tulee :)

Äitienpäivää juhlimme lumi- ja räntäsateessa. Mukava ilma toukokuussa :D

Pappani pääsi haudan lepoon 

Hyvä ystäväni sai toukokuussa pienen tytön :)


KESÄKUU

Kesäkuussa oli muutama lämmin päivä, ja nautimme paljon ulkoilusta. Kävimme leikkimässä kummityttöni luona ja pyörähdimme Suomen tivolissa. Olihan se kuulkaas leuhkaa poikaa, kun pääsi itse ajamaan autoa radalle! :)

Juhannusta vietimme minun perheen luona Pudasjärvellä, ja pelasimme paljon mölkkyä. Myös poika innostui mölkystä ja teki komeita kaatoja.


HEINÄKUU

Heinäkuun alussa oli serkkuni, parhaan lapsuustoverini häät. Meidän poika oli häissä niin komeana! 

Kummipoika oli meillä viikonlopun kyläilemässä, ja ehdimme tehdä vaikka ja mitä. Käytiin Superparkissa, hypittiin trampoliinilla, pelattiin mölkkyä, katsottin elokuvia jne. Ihan hurjaa, että kummipoikani menee jo yläkouluun!

Minä pääsin heinäkuun puolivälissä vähän viihteelle, ja kävin katsomassa Antti Tuiskua. Onhan se ihana! 

Heinäkuun lopussa kävimme Escurialissa, joka oli kyllä pettymys. Todella huonosti hoidetut tilat ja eläimetkin ihan likaisia. Ruohoja ei oltu ajeltu, ja linnunkakkaa oli joka paikassa. Emme taida mennä uudestaan.

Heinäkuussa ystäväpiiriini syntyi jälleen tyttö :)


ELOKUU

Elokuussa teimme lomareissun. Suurin matkakohteemme oli Muumimaailma. Oli yllättävän helppoa matkustaa vauvan ja taaperon kanssa autolla, vaikka sitä etukäteen vähän pelättiin :)

Poika oppi piirtämään pääjalkaisia, ja keskikuvassa on isi. Ihan on näköinen :D

Elokuussa olimme myös yötä ukilla ja mummilla, sekä kävimme heidän kanssaan Kuusamon suurpetokeskuksessa. Pieni neitimme örisi paljon karhuille :)

Elokuussa hyvä ystäväni sai tytön! 



SYYSKUU

Syyskuussa retkeilimme Koitelissa ja pojalla alkoi päiväkoti. Hän siirtyi isojen ryhmään, ja oli syksyn ajan ryhmänsä pienin. Stressasin siirtoa etukäteen kauhesti, mutta pojalla on mennyt ryhmässä todella hyvin. Varsinkin, kun pienten ryhmän ihana hoitaja siirtyi mukana :)

Mikon kanssa juhlimme vuosi- ja hääpäiväämme pakanemalla kahdestaan suljetusta huoneesta. Huikea päivä!

Kävin myös joulumammojen kanssa viihteellä, ja iltaan kuului jos jonkinmoista kädenjatketta. Ihanat tytöt! Joulumammojen kanssa on tutustuttu silloin, kun odotin esikoista. Meillä oli facebookissa äitien oma ryhmä, ja sovittiin sitten pienemmällä porukalla treffit. Nyt olemme tekemisissä päivittäin.

Syyskuussa aloitin uuden harrastuksen, kantritanssin. Yllättävänkin hauskaa hommaa!

Syyskuun lopulla juhlimme meidän pienen neidin 6 kk päivää kummien ja perheen kesken. Puolet vauvavuodesta takana 


LOKAKUU

Lokakuussa kävimme Mikon kanssa romanttisesti ravintolassa, niinkuin kuvasta näkyy. Harald on meidän yksi lempiravintoloistamme, ja siellä on aina ihana tunnelma :)

Olemme nauttineet syksyn sadosta ja poika oli innokas nostamaan perunoita sekä porkkanoita. Kävimme syksyllä myös paljon marjassa.

Lokakuun lopulla saimme ensilumen, ja lunta tulikin aika paljon!


MARRASKUU

Marraskuussa juhlimme isänpäivää, ja teimme tänä vuonna isille sekä papoille autokortit, 

Marraskuussa oli myös hyvän ystäväni polttarit, ja nautin itsekin päivästä kovasti koska ne olivat peliteemaiset. Huikea viikonloppu, joka sisälsi jättiläismastermindia, real life - cluedoa, escape roomia, tietovisaa jne. Meillä oli myös polttarisauna kaikkine taikoineen, jonka minä sain kunnian vetää :) 

Poikamme täytti marraskuun lopussa kolme vuotta, ja pidimme hänelle Ryhmä Hau - synttärit. On hän niin rakas! 

Hyvä ystäväni sai marraskuussa pienen pojan :)


JOULUKUU

Joulukuun alussa oli hyvän ystäväni häät. Kävimme häissä ilman lapsia, ja oli ihana päästä juhlimaan ihan kahden kesken. Iso kiitos hoitajille! :)

Poika sai kuun alussa ihan oikeat sukset, ja kävimme hiihtelemässä. Latu oli kovin jäinen ja hiihtäminen oli hieman takapainotteista, emmekä ole hiihtäneet sen jälkeen. Ehkä me vielä joskus :D

Joulu oli tunnelmallinen ja kaunis, koska ulkona oli todella paljon lunta. :)



Uuttavuotta juhlimme kotona, koska lapset olivat vähän nuhaisia ja pojalla oli lisäksi inhottava yskäkin. Kävimme kodimme lähellä pienessä tapahtumassa katsomassa ilotulitusta ja laskemassa mäkeä. Mukava tapahtuma :)

Lupauksia ensi vuodelle:

- Näen enemmän ystäviä
- Nukun enemmän!
- Annan aikaa myös itselleni :)

Toivon, että vuosi 2018 tulee olemaan ihana, paljon antava, kasvattava ja samalla lempeä. 

Jenni 







sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Meidän joulu ja ARVONTA

Hei vain :)

Päätimme jo aiemmin, että tänä jouluna emme tee sitä samaa kuin viime vuosina on tehty: aattona mennään paikasta toiseen kauhealla kiireellä ja lopulta muistetaan hengittää illalla kun päästään kotiin. Ei näin.

Kävimme kyläilypaikoissa muina päivinä, ja aaton pyhitimme ainoastaan haudalla käymiseen. Jouluna haudoilla käynnillä on meille suuri merkitys. Moni rakas on jo poistunut keskuudestamme, ja toivomme kynttilän vievän heille lämpöä pilven reunalle ❤ 

Haudoilla käynti saa minut aina herkistymään. Tänä vuonna veimme yhden kynttilän myös aivan pienelle tytölle, jolla olisi ollut elämä vielä edessään. Toivon etenkin hänelle kaikkea kaunista ja oikein paljon lämpöä hänen pienen pilvensä reunalle 

Jouluaaton vietimme minun vanhemmillani Pudasjärvellä, ja siellä oli aivan hulluna lunta! Lumileikit tosin unohtuivat, kun sisällä valmistauduttiin pukin tuloon. Ja tulihan se, suurta lyhtyä kantaen. Poika peruutti samalla hetkellä hiljaa syliin, ja tuijotti joulupukkia herkeämättä. Siinä vaiheessa, kun joulupukki sanoi poikani nimen ja nosti pussistaan paketin, tuli poikaan yllättäen rohkeutta ja paketti haettiin nopeasti omaan syliin :)

Nuorimmainen, 9kkn ikäinen neiti ajatteli heti koko homman olevan huuhaata, ja päätti sitten repiä joulupukkia parrasta. Oli sikäli ihan hauska tilanne, kun minä pidin pukin partaa paikallaan ja Mikko otti tyttöä hänen sylistään pois! :D Siinä sitten yritimme vielä estellä, ettei poika näkisi mitään! Selvittiin!

Pojan suurimmat toiveet oli Ryhmä Haun vahtitorni (herranjestas minkä hintainen ja ihan muovinen räpsy!) sekä Brion paloasema - junarata. Poika oli tosin niin varma lahjoistaan, että kun pukki oli mennyt ja lahjat jaettu, eikä suinkaan avattu, niin hän tokaisi:  "No , missä se minun vahtitorni on?" :D

Voi sitä riemua, kun paketeista paljastui suurimmat toiveet! Tänä vuonna saimme kokea vanhempina ensimmäistä kertaa joulun ilon oman lapsen kautta. Aivan mahtavaa! ❤  On iloa toki nähty jo aiempina jouluina, mutta nyt oli ensimmäinen joulu kun pojan kanssa kirjoitettiin kirje pukille ja esitettiin suuria toiveita, joita odotettiin koko syksy :)

Meillä oli ihana joulu. Tavalliseen tapaan söimme aivan liikaa, ja olimme aivan liian kilttejä.





Pakko sanoa, että sain yhden parhaimmista lahja-ideoistani koskaan! Olen aivan hulluna pakopeleihin, joissa tehtävänä on paeta huoneesta 60 minuutissa. Huoneessa tulee ratkaista erilaisia koodeja ja avata niiden avulla lukkoja tai tehdä tehtäviä, jotka auttavat pakenemaan. Olin aivan innoissani, kun yhdessä lahjapaketissa oli lukko, ja siinä vieressä linkki yuotubeen. Huippua! 

ARVONTA: Siinäpäs teillekin pähkäilyä. Heitäppäs kommenttikenttään arvauksesi numerokoodista, mikä lukkoon tulee. 1 arvaus / arvaaja. Voittajalle luvassa jotain herkullista pientä yllätystä! Jos olet vieläkin ähkyssä joulun herkuista, niin elä osallistu :D Kuva paketin mukana olevasta lukosta ja youtube-linkistä alla. Lukossa on paikka kolmelle numerolle, jos sitä ei kuvasta erota.

Laita mukaan myös oma sähköposti! Kilpailu on käynnissä 6.1.2018 klo 18 asti, jonka jälkeen kerron voittajan täällä. Mikäli oikeita vastauksia on useita, arvon voittajan niiden joukosta :) Mikäli kukaan ei osallistu, syön herkut itse :D Siitäpäs pähkäilemään ;)


Ai niin. Oli pakko hankkia tämä lahjaksi meidän tytölle. Ihan hänen näköinen :) 



Ihanaa joulua kaikille! 

Jenni


Mökkeilyä

Moikkismoi!

Otimme pienen irtioton arjesta ja kävimme Iso-Syötteellä mökkeilemässä. Itse asiassa mökkihomma oli Mikolle yllätys, jonka olin sopinut hänen pomon kanssaan jo aiemmin. Mikolle ilmoitin aamulla, että minä haen sen töistä klo 12 ja sitten lähdettiin! Mikollahan oli siis synttärit tuona viikonloppuna ^^

No mutta, me mökkeiltiin ja nautittiin perheen yhteisestä ajasta. Mikko pääsi kumpanakin päivänä rinteeseen, ja poikamme kävi myös lautailemassa! Ihan itkua väänsi, kun lauta piti palauttaa vuokraamoon takaisin :')




Mukavaa loppuvuotta kaikille! :) 

Jenni

Paljon onnea vaan!

Moi!

Poikamme täytti marraskuun lopussa kolme vuotta.  Aika kuluu aivan liian nopeasti! Vastahan hän syntyi 

Synttäreiden teemaksi valikoitui Ryhmä Hau, joka on nyt kaikista huipuin juttu paloautojen, junien, eläinten, piippolan vaarin ja joulupukin kanssa :D

Poika toivoi kakuksi ryhmä hau - junakakkua. Kyydissä piti olla ryhmä haun koiria ja piti olla veturi sekä kaksi vaunua. Heleppoa, joo-o.... Mitähän kaikkea tuo poika keksii vielä pyytää? :) No, näille synttäreille poika sai juuri toivomansa kakun!

Lahjaksi annoimme Muumin syntymäpäivänappi - kirjan, jota poika on jo pitkään toivonut. Joulu on niin lähellä synttäreitä, että päätimme jättää suurimmat lahjat jouluksi. Poika sai synttäreillään paljon lahjoja, ja lemppariksi taisi muodostua Plaston Suomi100 - rekka. Lisäksi poika tykkäsi kovasti saamastaan cd - soittimesta, etenkin kun sen mukana tuli Antti Tuiskun levy :D


Mistä on meidän 3 - vuotias tehty?

" Palomies Samista, laulamisesta, junaradoista, nenäpusuista,
Ryhmä Hausta, porkkanamuusista, koneiden korjaamisesta,
autoista, pelastusleikeistä, mielikuvituksesta,
uteliaisuudesta ja pitkistä haleista, niistä on meidän 3- vuotias tehty "


Paljon onnea pieni suuri poikamme 

Rakkaudella äiti ja isi :)









perjantai 29. syyskuuta 2017

..Jos metsään haluat mennä nyt..

.. sä takuulla yllätyt!

Ei nimittäin olla siellä enää. Käytiin jo!

Meidän lähellä on todella hyvät marjametsät ja on käyty useasti marjassa. Mikäs sen parempaa kuin retkieväät mukana mustikkaan. Siitä on hyvä perhehetki tehty :)


Oma poimuri on osoittautunut lähinnä rekvisiitaksi :D


Nam!

On tämä syksy kyllä ihanaa aikaa. Ja maukasta. :)

Terkuin Jenni



".. ja banjot soi!" Lommailua kesällä 2017

Moikka!

Tänä kesänä me ollaan nautittu viileämmästä kesästä. Itseasiassa toivoinkin viileää kesää, sillä vauvan kanssa olisi hankala olla jos on tukalan kuuma. Eli kyllä, minun vuoksi ei ollut kunnon hellekesää. Anteeksi! ;) Hallitsen siis muummuassa sään.

Mikon kesäloma ajoittui elokuulle, joten silloin oli hyvä lähteä koko perheen kera reissuun :) Poika toivoi kovasti pääsevänsä muumimaailmaan, joten sinne siis!

Tässä kuitenkin pari vinkkiä:

1. Jos lapsesi jännittää uusia asioita, hänelle ehkä riittää alkukesästä maininta siitä, että menemme muumimaailmaan. Yksi maininta.

2. Sitä ei tarvitse hehkuttaa ja hokea koko kesää.

3. Ei, vaikka tulee vieraita. "Noh, T, mihin me mennään kahden viikon päästä??"

4. "Kerroppa mummulle mihin mennään viikon päästä!"

5. Jos lapsesi jännittää vatsalla, on luvassa pieniä yllätyksiä monta kertaa päivässä.

6. Pienet yllätykset haisee ja niitä tulee paljon.

7. Mitä lähemmäksi reissu tulee, sitä enemmän niitä yllätyksiä tulee.

8. Kun vihdoin pääsemme muumimaailmaan, elä vie lastasi heti keskelle satuhahmoja ja hälinää.

9. Ei, vaikka siellä olisi juuri Pikku myy ajattamassa Haisulia, Viljonkka lapsineen, muumiperhe hyppelemässä, Nuuskamukkuinen laulelemassa ja Nipsu pällistelemässä.

10. Siinä voi käydä niin, että ensimmäinen paikka minkä lapsesi haluaa nähdä on vessa.

Että semmoista. Opimme pienestä pojastamme sen, että hän jännittää uusia asioita paljon. Ja tottakai, onhan muumit jänniä. Isoja valkoisia olentoja, jotka eivät edes puhu mitään! Onneksi kaikki oireet loppuivat kuin seinään tuon vessareissun jälkeen ja pääsimme nauttimaan muumimaailmasta alkujärkytyksen jälkeen :)

Toki pojan mahakivuille ja haiseville yllätyksille löytyi muukin syy, sillä oireet alkoivat muutama päivä reissun jälkeen uudestaan. Raukka on allerginen tuoreille mansikoille! Lääkäri tosin sanoi, ettei pelkästään mansikka ole missään nimessä syypää, sillä olimme tajunneet jättää sen pois jo hyvissä ajoin ennen reissua. 

No mutta joo, pienistä mahapuruista huolimatta meillä oli ihana reissu. Tässäpä vähän kuvia!

Ryhmä rämä lähdössä reissuun!

Majoituimme Tampereella. Huoneisto oli aivan huippu!

Pakko lisätä: huomaa Mikon asettelemat sukat sohvan reunalla. En ymmärrä miten se aina ehtii! Otin tämän kuvan heti ku päästiin sisään :D

Ensimmäisenä päivänä suuntasimme kohti Linnanmäkeä. Tampereella satoi vettä, mutta mitä lähemmäksi Helsinkiä ajoimme, sitä selkeämmäksi sää muuttui. Perillä paistoi aurinko :)

Aamupalalla :P


Linnanmäellä riitti kierreltävää :)

Nykyään ollaan ihan volvo-miehiä!

Mehevää!

Juna kiinnosti kovasti ja sinne ei saanut mennä aikuiset mukaan. "Minä meen ykkin!" 


Nyt nukkumaan huoneistolle!

Seuraavana päivänä vuorossa oli se odotettu muumimaailma. Matka sinne kesti kauan, sillä meillä piti pysähtyä vähän väliä vessareissulle. Voi pientä kuinka hänellä jännitti! 

Ensikohtaaminen. Bonjour!


Muumimamma esitteli laukkunsa sisältöä

Hirviö tuli moikkaamaan!

Neiti pääsi Niiskuneidin sängylle :)

Muumimamman hillokellari. Noms noms!

Muumipapan hatun testausta. Aivan hyvä!


Onnellinen poika lähdössä ostosten kanssa huoneistolle. Mukaan tarttui muumi-tussit sekä uudet leikkikaverit muumitaloon; Haisuli ja Pikku Myy :)

Muumimaailman jälkeen matkasimme jälleen Tampereelle. Automatkoilla ihastelimme maisemia ja kurkkasimme lorupussiin, luimme kirjoja, lauloimme, höpötimme ja pienimmät ottivat päiväunia.

Suomi 100 - juhlavuoden kunniaksi oli hienoja heinäpaaleja :)

Miina ja Manu - kuuntelukirjat olivat loistavia!

Nukuimme Tampereella huoneistossa vielä yhden yön ja aamulla suuntasimme kohti Jyväskylää. Poitsu sai toivoa minne mentäisiin, ja lähdimme Hoploppiin. Olipa kiva nähdä uudistunut Hoplop! Itseasiassa aika samankaltainen kuin Leon leikkimaa.


Hoploppiin mennessä laulelin sitä "Sä sanot hop, mä sanon lop..." Tai mikä lie Hoplopin tunnuslaulu ja miten lie meneekään! Poitsu sitten lauleskeli sitä omilla sanoillaan:

"Tä tanot hei,
mä tanon EI!"

Käyhän se toki noinkin :D


Iskä halusi pysähtyä ja näyttää poitsulle vaskikellot, koska on itsekin pienenä ne isänsä kanssa käynyt katsomassa ♥ :)

Kävimme myös Kuusamon suurpetokeskuksessa ukin ja mummin kanssa. Havaitsimme jälleen oman typeryytemme. Veimme meidän jännittäjäpojan katsomaan karhuja. Hyvä äiti, hyvä isä! Arvatkaa jännittikö? :D

Poitsu tykkäsi paikan poroista, ilveksistä ja ketuista. Karhut oli jänniä ja haisikin pahalle! 


Siellä se Juuso on!

Lisäksi kesäämme kuului paljon kyläilyjä, leikkejä ja pieniä hetkiä joita on ihana muistella jälkeenpäin :)

Pöllömäistä syksyä!

Terkuin Jenni