Näytetään tekstit, joissa on tunniste loma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste loma. Näytä kaikki tekstit

perjantai 29. syyskuuta 2017

".. ja banjot soi!" Lommailua kesällä 2017

Moikka!

Tänä kesänä me ollaan nautittu viileämmästä kesästä. Itseasiassa toivoinkin viileää kesää, sillä vauvan kanssa olisi hankala olla jos on tukalan kuuma. Eli kyllä, minun vuoksi ei ollut kunnon hellekesää. Anteeksi! ;) Hallitsen siis muummuassa sään.

Mikon kesäloma ajoittui elokuulle, joten silloin oli hyvä lähteä koko perheen kera reissuun :) Poika toivoi kovasti pääsevänsä muumimaailmaan, joten sinne siis!

Tässä kuitenkin pari vinkkiä:

1. Jos lapsesi jännittää uusia asioita, hänelle ehkä riittää alkukesästä maininta siitä, että menemme muumimaailmaan. Yksi maininta.

2. Sitä ei tarvitse hehkuttaa ja hokea koko kesää.

3. Ei, vaikka tulee vieraita. "Noh, T, mihin me mennään kahden viikon päästä??"

4. "Kerroppa mummulle mihin mennään viikon päästä!"

5. Jos lapsesi jännittää vatsalla, on luvassa pieniä yllätyksiä monta kertaa päivässä.

6. Pienet yllätykset haisee ja niitä tulee paljon.

7. Mitä lähemmäksi reissu tulee, sitä enemmän niitä yllätyksiä tulee.

8. Kun vihdoin pääsemme muumimaailmaan, elä vie lastasi heti keskelle satuhahmoja ja hälinää.

9. Ei, vaikka siellä olisi juuri Pikku myy ajattamassa Haisulia, Viljonkka lapsineen, muumiperhe hyppelemässä, Nuuskamukkuinen laulelemassa ja Nipsu pällistelemässä.

10. Siinä voi käydä niin, että ensimmäinen paikka minkä lapsesi haluaa nähdä on vessa.

Että semmoista. Opimme pienestä pojastamme sen, että hän jännittää uusia asioita paljon. Ja tottakai, onhan muumit jänniä. Isoja valkoisia olentoja, jotka eivät edes puhu mitään! Onneksi kaikki oireet loppuivat kuin seinään tuon vessareissun jälkeen ja pääsimme nauttimaan muumimaailmasta alkujärkytyksen jälkeen :)

Toki pojan mahakivuille ja haiseville yllätyksille löytyi muukin syy, sillä oireet alkoivat muutama päivä reissun jälkeen uudestaan. Raukka on allerginen tuoreille mansikoille! Lääkäri tosin sanoi, ettei pelkästään mansikka ole missään nimessä syypää, sillä olimme tajunneet jättää sen pois jo hyvissä ajoin ennen reissua. 

No mutta joo, pienistä mahapuruista huolimatta meillä oli ihana reissu. Tässäpä vähän kuvia!

Ryhmä rämä lähdössä reissuun!

Majoituimme Tampereella. Huoneisto oli aivan huippu!

Pakko lisätä: huomaa Mikon asettelemat sukat sohvan reunalla. En ymmärrä miten se aina ehtii! Otin tämän kuvan heti ku päästiin sisään :D

Ensimmäisenä päivänä suuntasimme kohti Linnanmäkeä. Tampereella satoi vettä, mutta mitä lähemmäksi Helsinkiä ajoimme, sitä selkeämmäksi sää muuttui. Perillä paistoi aurinko :)

Aamupalalla :P


Linnanmäellä riitti kierreltävää :)

Nykyään ollaan ihan volvo-miehiä!

Mehevää!

Juna kiinnosti kovasti ja sinne ei saanut mennä aikuiset mukaan. "Minä meen ykkin!" 


Nyt nukkumaan huoneistolle!

Seuraavana päivänä vuorossa oli se odotettu muumimaailma. Matka sinne kesti kauan, sillä meillä piti pysähtyä vähän väliä vessareissulle. Voi pientä kuinka hänellä jännitti! 

Ensikohtaaminen. Bonjour!


Muumimamma esitteli laukkunsa sisältöä

Hirviö tuli moikkaamaan!

Neiti pääsi Niiskuneidin sängylle :)

Muumimamman hillokellari. Noms noms!

Muumipapan hatun testausta. Aivan hyvä!


Onnellinen poika lähdössä ostosten kanssa huoneistolle. Mukaan tarttui muumi-tussit sekä uudet leikkikaverit muumitaloon; Haisuli ja Pikku Myy :)

Muumimaailman jälkeen matkasimme jälleen Tampereelle. Automatkoilla ihastelimme maisemia ja kurkkasimme lorupussiin, luimme kirjoja, lauloimme, höpötimme ja pienimmät ottivat päiväunia.

Suomi 100 - juhlavuoden kunniaksi oli hienoja heinäpaaleja :)

Miina ja Manu - kuuntelukirjat olivat loistavia!

Nukuimme Tampereella huoneistossa vielä yhden yön ja aamulla suuntasimme kohti Jyväskylää. Poitsu sai toivoa minne mentäisiin, ja lähdimme Hoploppiin. Olipa kiva nähdä uudistunut Hoplop! Itseasiassa aika samankaltainen kuin Leon leikkimaa.


Hoploppiin mennessä laulelin sitä "Sä sanot hop, mä sanon lop..." Tai mikä lie Hoplopin tunnuslaulu ja miten lie meneekään! Poitsu sitten lauleskeli sitä omilla sanoillaan:

"Tä tanot hei,
mä tanon EI!"

Käyhän se toki noinkin :D


Iskä halusi pysähtyä ja näyttää poitsulle vaskikellot, koska on itsekin pienenä ne isänsä kanssa käynyt katsomassa ♥ :)

Kävimme myös Kuusamon suurpetokeskuksessa ukin ja mummin kanssa. Havaitsimme jälleen oman typeryytemme. Veimme meidän jännittäjäpojan katsomaan karhuja. Hyvä äiti, hyvä isä! Arvatkaa jännittikö? :D

Poitsu tykkäsi paikan poroista, ilveksistä ja ketuista. Karhut oli jänniä ja haisikin pahalle! 


Siellä se Juuso on!

Lisäksi kesäämme kuului paljon kyläilyjä, leikkejä ja pieniä hetkiä joita on ihana muistella jälkeenpäin :)

Pöllömäistä syksyä!

Terkuin Jenni




perjantai 21. lokakuuta 2016

Pientä sydänkohtausta ja lomantynkää

Moikkamoi!

Tässä on ollut aikamoista hulinaa. Onneksi tänään alkoi viikon LOMA. Ah, ihanaa. Suunnitelmissa on nähdä paljon kavereita, retkeillä Koitelissa, käydä vähän tupareissa, yöpyä Pudiksella ja nauttia laatuajasta perheen kanssa. Kuullostaa aika hyvältä, eikös? :)

Töissä meinasin viikolla saada sydärin kun menin puurovuoroon, eli avaamaan päiväkotia. Kävelin yhden ryhmän tiloihin ja siellä oli tietty valot pois päältä. Näpsäsin valot päälle ja siellä nurkassa seiso joku mies! Hengittelin vähän aikaa ja laskin hitaasti 1-10 kunnes tajusin, että se on Teemu Selänne! Tsiisus!

Kuva: Jani Mettovaara

Teemu on siis minun työpaikan uusi urheilukummi ja siksi meillä on se myös mukana tuolla töissä. En vaan yhtään tiennyt, että tämä pahvi-Teemu oli tuotu meidänkin päiväkotiin. Mukava ylläri tämmöiselle tyypille joka pelkää huonolla ilmalla ja sopivassa valaistuksessa jopa omaa varjoaan :D

No mutta. Aika hiljainen kaveri tuo Teemu. Ei sitten viitsinyt edes anteeksi pyytää.

Mukavaa syyslomaa kaikille jotka lomailee ja työssäoleville nostan hattua! :)

Jenni

torstai 7. elokuuta 2014

Kesän kohokohtia

Loma oli ja meni.

Arki on taas alkanut ja mikäs sen parempaa, kuin lötistä lomajuttuja! En oo kerenny kirjottelemaankaan, kun oon ollut niin paljon menossa joka paikkaan :)

Kävästiin lomareissulla Helsingissä. Kierreltiin kaikkia paikkoja ja sitten kävästiin Tukholman risteilyllä :)

Ajateltiin lähtä tuollaiselle "lähes kotimaan" reissulle ja säästää. Pöh. Matkustappa Suomessa ja säästä, siinäpä vasta vitsi! Me laskeskeltiin reissun jälkeen että ois ollu sama käydä ulkomailla mutka. Noo, mutta täällä Suomessa on ollu niin kovat helteet, ni eihän täältä tarvihe minnekään ulkomaille lähteä. Sehän se vasta hullua hommaa ois. Paljon parempi on ajaa EI-ilmastoidulla autolla 8 tuntia Helsinkiin Oulusta! :D Saa sellaisen saman fiiliksenki kuin jossakin Saharan aavikolla.

Helsingissä me ehittiin tehä vaikka ja mitä. Nähtiin tuttuja ja kävästiin Heurekassa. Miksihän se lapsena tuntui niiiiiin isolta paikalta? Olihan siellä kaikenlaista kivaa, mutta kalliit liput ja tosi pieni se alue loppujen lopuksi. Siellä oli nyt teemana mielenterveysongelmat, mikä oli kyllä aika mielenkiintonen! Siellä sai tehdä testin omasta itsetunnosta, miltä tuntuu olla skitsofreenikko, miltä tuntuu kohdata omat pelkonsa jne.


Tässä sai tanssia kuin hullu, sopii mulle! :D

Sitten me hurautettiin Korkeasaareen. En oo koskaan käyny siellä, mutta toisaalta en oo koskaan ollutkaan mikään "sullotaan eläimet pieneen tilaan ja käydään katsomassa niitä " - fani. Mulla käy sääliksi ne raukkaparat, jotka on siellä pienissä kopeissaan ja häkeissään toisten tuijottaessa vieressä ja lasten paukuttaessa turvalaseja ja huutamassa. Hitsin vanhemmat, ettekö saa lapsianne kuriin! Siellä alueella oli vapaana riikinkukko ja joku lapsilauma ajatti sitä kepeillä huitoen ja kiljuen. Niin ja mitä tekee vanhemmat?  Ottaa kuvia ku oma pikku hellanlettas Taavetti-Matilda näkee eläimen. Wou. -.- 

Kävästiin sitten yhdessä paikassa, mikä on ollut iso osa minun elämää. Heh.  Ainaki joka ikinen arki-ilta klo 19.30. Salkkarit. Oon koukussa kyseiseen sarjaan ja sen huonoihin näyttelijöihin ja kaikkiin mahdollisiin virheisiin. Oon halunnu jo pitkään käydä Salkkareiden kuvauspaikalla, ja vihdoin pääsin!

Googlettelin osotteita ja selvisi, että Salkkareiden "Pihjalakatu", on ihan keksitty nimi, ja oikea paikka on Huvilakatu 23. Olin intoa täynnä kun käveltiin paikalle. Harmi, kun ei ollu kuvaukset menossa.. oisin halunnu nähä Ismon! :D 

 Menossa Lassen luo ;D

 "Pihjalakatu" Salkkareista :) Näyttääkö tutulta?

Takapiha. Parveke, jolta Jiri tippui.

Käytiin tosiaan tuolla takapihallakin ku se rautaportti sattui olemaan auki. Vähän oli jännäkakka housussa, että tohtiiko mennä, ku aika monessa keskustelussa oli mainittu, että talossa oikeasti asuvat asukkaat on aika kyllästyneitä kaikenmaailman kuvaajiin ja ihmettelijöihin. Onhan tuo toki joillekin oikea koti, mutta olkoot! Muuttakoot pois jos häiritsee ;D 

Rautaportti oli tosiaan auki ja hiljaa hipsittiin takapihalle. Oli aika siisti nähdä missä se Seppo aina lakaisee (tai no lakaisi) ja varsinkin nuo parvekkeet, missä on sattunu kaikenlaista. Käytiin myös kattomassa roskiksia, minne Salkkariväki vie aina roskansa ja missä Ismo on piileskelly! Kieltämättä tuli vähän hönelö olo, kun oli jotenkin niin nostalginen hetki katsoa roskapönttöjä! :D

Käytiin myös katsomassa majatalo Amandaa, sijaitsee osoitteessa armfeltintie 12. Siellähän se majatalo oli ja tällä kertaa rautaportti oli kiinni, joten tyydyimme vaan ihailemaan hienoa taloa ulkoapäin.

Siellä se on!

Okei. Oon ihan niinkuin pikkutyttö joka on saanut tikkarin MUTTA hei kamoon, mää pääsin käymään salkkareiden ulkokuvauspaikoilla! Hau kuul is tät!

Hengailtiin sitten vielä Helsingin keskustassa jossain puistossa ja nautittiin auringosta. Kiva päivä!

Kuluneet örkki-kengät.

Tukholman risteily oli mukavaa vaihtelua meijän perinteisille lentokenttäreissuille ja rantalomille. Meidän hytissä tosin haisi ihan märkä koira, mutta kaippa se on parempi kuin edellisreissaajien oksennuksen lemu? :D

Tukholma on ihana kaupunki. Käytiin kävelemässä vanhassa kaupungissa ja sitten kierreltiin kauppoja. En ostanut itselle mitään! Oon vissiin jotenkin epänormaali nainen kun en löydä Tukholman ostosparatiisista mitään. Njääh, pitää säästää rahaa ja en mää nyt oikiasti tartte mitään. Niin ja pitihän se toki käydä Burger Kingissä syömässä! Sitä minä tarvin! :D

Vanhan kaupungin katuja.

Kävästiin Suomeen tullessa vielä Linnanmäellä kiertelemässä. Ei ostettu mihinkää laitteeseen lippua, vaan kierreltiin kaikki ilmaispaikat ja naurettiin laitteissa kiljuville ihmisille. :D Eniten tais mennä aikaa niiden hassujen peilien edessä itselle nauraessa. Kyllä, olemme ihan täysikäisiä.

Mikko ihastu tolppaan ja otti siitä muistoksi kuvan. Ihan on kuvaajansa näköinen ;)


Loma on kaikenkaikkiaan ollu tekemisen täytteinen, mutta samalla on saanut vaan olla ja laiskotella. Säätkin on suosineet, mutta näin talvineitinä haluan jo KYLMÄÄ ilmaa ja yön, jonka voi nukkua heräämättä kesken unien! Tää kuumuus ei oo oikein minun juttu.

Työt on alkanu maanantaina ja oli aivan ihana mennä pirkän loman jälkeen maanantaina töihin, kun yksi meidän ryhmän lapsista juoksi syliin innoissaan. <3 Lapset. :)

Mukavaa syksyä kaikille!

Jenni

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Loma, eikä mitään tekemistä...

.. ei ainakaan pidä minun kohdalla paikkaansa. :D Lomaa on kyllä elokuulle asti, mutta tekeminen ei lopu!

Tässä pitäis tyhjentää varasto, katsoa vaatekaappi kuntoon, käsitellä terassi, maalata kalusteita, ommella verhot.. ommella ne hitsin verhot! Ommella ommella. Mrr. Nyt kahden päivän aikana siitä on muodostunu melkeinpä kirosana. Ärh.

Oon joskus nuorempana ollu innokas ompelija ja nyt aikuisena (pöh, minä muka aikuinen) se on aina kans kiinnostanu... siihen asti kunnes tartuin jälleen pitkästä aikaa ompelu-urakkaan. Meillä on täällä kotona kaikki ikkunat vielä ilman verhoja ja minähän en tekevänä tyttönä osta valmisverhoja kaupasta. En, kyllä ne pitää saada itse tehtyä, meni siihen sitten vuosi tai viikko tai AIVAN LIIAN MONTA TUNTIA ja hermot.

Okei saatte nyt ihan kamalan kuvan koko ompelutouhusta. Ei se niin paha juttu ollu. Mitä nyt koko kaupunki varmaan mietti että missä on festarit ku lähtee sellanen mekkala ja mulla on sormissa laastareita ja päättihän se vielä ompelukoneen neulakin katketa. Siinä vaiheessa tuli jo ihan oikeasti itku :´D. Onneksi Halpa Halli pelasti ja sain uusia neuloja!

Ja kyllä se pittää näin urakan päätteeksi ihailla omaa käden jälkeä. Verhot on ikkunassa ja ne vieläpä näyttää verhoilta! Oho. Sain onneksi asiantuntevaa konsultaatioapua Miljalta. Milja on pistäny pystyyn firman ja tekkee näitä ompelujuttuja ihan ammatikseen. Hullu nainen. Melkein jo soitin että teekkö mulle koko verhot! Tässäpä linkkiä Miljan firmaan Letkiä cloth. :)

Niin ja jos joku tohtii sanoa että nuo verhot on muka vinot tai jottai ni ompelen siltä suun kiinni!

Mittanauhan virkaa toimitti pahviset läpyskät. Kyllä, en löytäny edes kunnon mittanauhaa!

TADAA! Verhot ikkunassa. Pitää vielä silittää ja päätellä mutta nyt ne saa olla tuossa ku kerta on tehty! :D (ja ovat varmaan tuossa tilassa vielä vuojenki päästä)

Työvahti. Ärhäkkä kaveri.

Nyt lähen siivoamaan varastoa!

Jenni "lomalainen"

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Bulgaria!

Heipähei.

Viime kerrasta on aikaa, en oo ehtinynnä kirjotella ku ollu reissuntynkää ja kaikenlaista. Työtkin alkoi uudessa paikassa ja minähän tykkään! :)

Käytiin Mikon ja kummipojan perheen kans Bulgariassa lomailemassa viikon. Ei lähetty minnekkää teinihelvettiin sunny beachille vaan mentiin rauhallisempaan paikkaan Sinemoretziin.

Hotellina meillä oli Bella Vista ja otettii all inclusive, eli kaikki ruuat ja juomat kuuluu hintaan. Tylsää ja vaivatonta matkailua, mutta jotenkin sopi kuvioon ennen rankkaa työrupeamaa. Nuo all inclusivet ei oo minun ja Mikon juttuja ollenkaan, tykätään nimittäin käydä eri ravintoloissa, syödä kadulla jne. Niinhän sitä tutustuu siihen maan kulttuurin, eikä vain mähöttämällä samassa hotellissa koko aikaa. Saman voi tehsä Oulussaki menemällä Nallikariin viikoksi Edeniin asumaan. Rantaa ja ruokaa tarjolla ja lämpötilatki välillä melkeen samaa luokka. Eli siis, aktiivilomalle sykkii sydän, ei mikään völläyspölläysrantaplää. Mutta meneehän nuokin välillä.

Mutta ettette kuvittelis meidän vain makaneen viikkoa yhden hotellin seinien sisällä niin ei suinkaan, me oltiin menossa lähestulkoon joka päivä. Annettiin kummipojan perheelle vähä esimakua meidän tapaan reissaamisesta.. paikoillaan ei pysytä ku öisin! :D

Tuossa kuvassa meijän hotelli Bella Vista. Hotelli oli kiva ja viihtyisä. Tämä kuva on finnmatkojen sivuilta ku eihä me muistettu kuvata edes hotellia. :D

Tässä vähän kuvia Sinemoretzin kylästä. Sinemoretzissa asuu 100-200 ihmistä (finnmatkojen mukaan) ja sitä kuvailtiin uneliaaksi pikkukyläksi. Ihmisiä kuitenkin riitti iltaisin ja menoa oli enemmän kuin Pudiksella! Kauppojakin löytyi jonkin verran.


Me tosiaan ei oltu millään löhölomalla, vaan tehtiin kaikenlaista. Käytiin yhtenä päivänä patikoimassa ja itseasiassa käytii aika lähellä Turkin rajaa ja matkalla näky mahtavia maisemia. Kummipojan perhe oli vaan alun kävelystä mukana ku niitten perheessä jylläs mahatauti ja siinä kunnossa ei tee mieli patikoida. No, mepäs sit Mikon kanssa käveltiin ja matkaseurana meillä oli lähes nyrkin kokoinen pörriäinen. Tässä vähän patikointiretkeltä:

Käytiin kahtena päivänä läheisessä Ahtopolin kylässä, jossa oli ihan mukavasti kauppoja ja vähän suurempi huvipuisto kuin Sinemoretzissa. Sieltä löytyi mukaan tuliaisia, itselle ostin koko reissulta vain yhdet aurinkolasit. Mulle tärkeämpää on se, että kun säästöbudjetilla mennään, niin tuliaiset kavereille ja perheelle ovat etusijalla eikä omat tarpeet. :) Tässä fiilistelyä Ahtopolin reissuilta:

Olisi kiva laittaa kaikkia yhteiskuvia, mutten taho kummipojan perheestä kuvia tänne ilman lupaa. Eli saatte tyytyä näihin! Käytiin siis tosiaan patikoimassa, pelaamassa jalkapalloa, tanssimassa, zumbaamassa, kävelyllä jne. Kunnon teholoma! Mikkokin zumbasi kerran.. haha. :D Kyllä me aurinkoakin otettiin ja ainakin opin sen että sitä aurinkorasvaa voi laittaa myös kasvoihin! Mulla palo prilit päähän ja huulten ympäriltä tosi pahasti, tuli rakkuloitakin.
Loppuloman jouduin ottamaan aurinkoa tähän tyyliin :

Synttäreitäkin juhlittiin ja Finnmatkatkin oli muistanu minua yllärillä. Syntymäpäivänä oli koko viikon ainut huono sää. Oli vähän sateista ja pilvistä. Sain Mikolta uuden puhelimen ja aluksi olin ihan sitä vastaan, koska inhoan sitä ku nykyään kaikilla on älypuhelimet ja minä oon ollu tyytyväinen minun vanhaan Nokiaan, jossa ei ole edes kosketusnäyttöä. Oon ollu ylpeä siitä. En tykkää kulkea massan mukana. Mikolla oli hyvät perustelut sille puhelimelle, mm. se, että siihen saa navigaattoriohjelman (jotta minäkin löydän joskus perille:D) ja muitakin syitä niin olihan se lopulta mukava lahja! Itse asiassa Mikon kaikki ajatukset ja pikkujutut mitä se on minusta huomannu ja tajunnu, tuli tuossa puhelimen mukana. Se oli suunnitellu tuota lahjaa ties kui pitkään. Iha höppänä! Mikko on insinööri ja insinöörit tykkää tekniikasta. Itte oon vaan vähän sellaanen, etten tykkää pröystäillä millään hienoilla vempeleillä ja tavaroilla. En ole materalisti. Puhelin ei oo vielä käytössä ku tuota varten pitää käydä pienentää sim-korttia. Kaikenlaista sitä kuulee. Noh, ainaki minutki on saatu tälle vuosituhannelle vihdoin ja viimein :D


Kaikenkaikkiaan reissu oli ihana ja rentouttava. Bulgaria oli kaunis maa, vaikka köyhyys näkyikin katukuvassa. Ihmiset olivat lämminmielisiä ja helposti lähestyttäviä. Suosittelen muillekin!

Väsyneet matkustajat kotimatkalla.

AI NIIN ja piti vielä laittaa. Tällä reissulla tapahtui jotain historiallista. Oon tutustunu yläaste/lukioaikana netissä muutamiin tyyppeihin täältä Suomesta. Yks niistä on Tomi joka on Keravan kolli. Ollaan juteltu säännöllisen epäsäännöllisesti ja Tomin kanssa menee huumori aivan yksiin. Mahtava tyyppi! Se, mikä tässä kaikessa on niin hienoa, niin me viimein nähtiin! :) :) Ollaan tunnettu 10  vuotta ja nyt nähtiin, iha huippua! :) Sovittiin tärskyt Helsinki-Vantaan lentokentälle ja jutellessa meni aikaa. Oli jotenki tosi outoa nähä toinen vihdoin livenä. Pikkasen jänskätti ku lähin kävelemään T1 terminaaliin ja tiesin että siellä se oottaa. Hui. Mutta oon hengissä! Se ei ollukkaa mikkää pedofiili! :D Tässä meistä kuva, kiitos jollekki miehelle joka sen otti! 

Phuuh tähän postaukseen meni ikä ja terveys. Oon siis nyt 25 v. huhu. (meillä on vielä tässä uudessa asunnossa kännykän netti ja se lataa kuvat HITAAAASTI).

Nyt on pakko mennä nukkumaan, huomenna tulee ihan oikeita lapsia hoitoon! Elikkä uus päiväkoti aukasee ovensa. JEEE! :)

Terkuin Jenni