Viime kerrasta on aikaa, en oo ehtinynnä kirjotella ku ollu reissuntynkää ja kaikenlaista. Työtkin alkoi uudessa paikassa ja minähän tykkään! :)
Käytiin Mikon ja kummipojan perheen kans Bulgariassa lomailemassa viikon. Ei lähetty minnekkää teinihelvettiin sunny beachille vaan mentiin rauhallisempaan paikkaan Sinemoretziin.
Hotellina meillä oli Bella Vista ja otettii all inclusive, eli kaikki ruuat ja juomat kuuluu hintaan. Tylsää ja vaivatonta matkailua, mutta jotenkin sopi kuvioon ennen rankkaa työrupeamaa. Nuo all inclusivet ei oo minun ja Mikon juttuja ollenkaan, tykätään nimittäin käydä eri ravintoloissa, syödä kadulla jne. Niinhän sitä tutustuu siihen maan kulttuurin, eikä vain mähöttämällä samassa hotellissa koko aikaa. Saman voi tehsä Oulussaki menemällä Nallikariin viikoksi Edeniin asumaan. Rantaa ja ruokaa tarjolla ja lämpötilatki välillä melkeen samaa luokka. Eli siis, aktiivilomalle sykkii sydän, ei mikään völläyspölläysrantaplää. Mutta meneehän nuokin välillä.
Mutta ettette kuvittelis meidän vain makaneen viikkoa yhden hotellin seinien sisällä niin ei suinkaan, me oltiin menossa lähestulkoon joka päivä. Annettiin kummipojan perheelle vähä esimakua meidän tapaan reissaamisesta.. paikoillaan ei pysytä ku öisin! :D
Tässä vähän kuvia Sinemoretzin kylästä. Sinemoretzissa asuu 100-200 ihmistä (finnmatkojen mukaan) ja sitä kuvailtiin uneliaaksi pikkukyläksi. Ihmisiä kuitenkin riitti iltaisin ja menoa oli enemmän kuin Pudiksella! Kauppojakin löytyi jonkin verran.
Me tosiaan ei oltu millään löhölomalla, vaan tehtiin kaikenlaista. Käytiin yhtenä päivänä patikoimassa ja itseasiassa käytii aika lähellä Turkin rajaa ja matkalla näky mahtavia maisemia. Kummipojan perhe oli vaan alun kävelystä mukana ku niitten perheessä jylläs mahatauti ja siinä kunnossa ei tee mieli patikoida. No, mepäs sit Mikon kanssa käveltiin ja matkaseurana meillä oli lähes nyrkin kokoinen pörriäinen. Tässä vähän patikointiretkeltä:
Käytiin kahtena päivänä läheisessä Ahtopolin kylässä, jossa oli ihan mukavasti kauppoja ja vähän suurempi huvipuisto kuin Sinemoretzissa. Sieltä löytyi mukaan tuliaisia, itselle ostin koko reissulta vain yhdet aurinkolasit. Mulle tärkeämpää on se, että kun säästöbudjetilla mennään, niin tuliaiset kavereille ja perheelle ovat etusijalla eikä omat tarpeet. :) Tässä fiilistelyä Ahtopolin reissuilta:
Olisi kiva laittaa kaikkia yhteiskuvia, mutten taho kummipojan perheestä kuvia tänne ilman lupaa. Eli saatte tyytyä näihin! Käytiin siis tosiaan patikoimassa, pelaamassa jalkapalloa, tanssimassa, zumbaamassa, kävelyllä jne. Kunnon teholoma! Mikkokin zumbasi kerran.. haha. :D Kyllä me aurinkoakin otettiin ja ainakin opin sen että sitä aurinkorasvaa voi laittaa myös kasvoihin! Mulla palo prilit päähän ja huulten ympäriltä tosi pahasti, tuli rakkuloitakin.
Loppuloman jouduin ottamaan aurinkoa tähän tyyliin :
Synttäreitäkin juhlittiin ja Finnmatkatkin oli muistanu minua yllärillä. Syntymäpäivänä oli koko viikon ainut huono sää. Oli vähän sateista ja pilvistä. Sain Mikolta uuden puhelimen ja aluksi olin ihan sitä vastaan, koska inhoan sitä ku nykyään kaikilla on älypuhelimet ja minä oon ollu tyytyväinen minun vanhaan Nokiaan, jossa ei ole edes kosketusnäyttöä. Oon ollu ylpeä siitä. En tykkää kulkea massan mukana. Mikolla oli hyvät perustelut sille puhelimelle, mm. se, että siihen saa navigaattoriohjelman (jotta minäkin löydän joskus perille:D) ja muitakin syitä niin olihan se lopulta mukava lahja! Itse asiassa Mikon kaikki ajatukset ja pikkujutut mitä se on minusta huomannu ja tajunnu, tuli tuossa puhelimen mukana. Se oli suunnitellu tuota lahjaa ties kui pitkään. Iha höppänä! Mikko on insinööri ja insinöörit tykkää tekniikasta. Itte oon vaan vähän sellaanen, etten tykkää pröystäillä millään hienoilla vempeleillä ja tavaroilla. En ole materalisti. Puhelin ei oo vielä käytössä ku tuota varten pitää käydä pienentää sim-korttia. Kaikenlaista sitä kuulee. Noh, ainaki minutki on saatu tälle vuosituhannelle vihdoin ja viimein :D
Kaikenkaikkiaan reissu oli ihana ja rentouttava. Bulgaria oli kaunis maa, vaikka köyhyys näkyikin katukuvassa. Ihmiset olivat lämminmielisiä ja helposti lähestyttäviä. Suosittelen muillekin!
Väsyneet matkustajat kotimatkalla.
AI NIIN ja piti vielä laittaa. Tällä reissulla tapahtui jotain historiallista. Oon tutustunu yläaste/lukioaikana netissä muutamiin tyyppeihin täältä Suomesta. Yks niistä on Tomi joka on Keravan kolli. Ollaan juteltu säännöllisen epäsäännöllisesti ja Tomin kanssa menee huumori aivan yksiin. Mahtava tyyppi! Se, mikä tässä kaikessa on niin hienoa, niin me viimein nähtiin! :) :) Ollaan tunnettu 10 vuotta ja nyt nähtiin, iha huippua! :) Sovittiin tärskyt Helsinki-Vantaan lentokentälle ja jutellessa meni aikaa. Oli jotenki tosi outoa nähä toinen vihdoin livenä. Pikkasen jänskätti ku lähin kävelemään T1 terminaaliin ja tiesin että siellä se oottaa. Hui. Mutta oon hengissä! Se ei ollukkaa mikkää pedofiili! :D Tässä meistä kuva, kiitos jollekki miehelle joka sen otti!
Phuuh tähän postaukseen meni ikä ja terveys. Oon siis nyt 25 v. huhu. (meillä on vielä tässä uudessa asunnossa kännykän netti ja se lataa kuvat HITAAAASTI).
Nyt on pakko mennä nukkumaan, huomenna tulee ihan oikeita lapsia hoitoon! Elikkä uus päiväkoti aukasee ovensa. JEEE! :)
Terkuin Jenni
