Syksyinen viikonloppu

Moikka!

Kävästiin viikonloppuna pitkästä aikaa kotikonnuilla Pudiksella. Ruskaa on paljon enemmän ku Oulussa, ja itteasiassa se alkaa olla paikotellen jo ohitte. Harmittaa ku en kerenny näkemään meijän kotipihan isoa pihlajaa tänä syksynä ollenkaan kun se oli täydessä väriloistossa. Se on aina aivan kirkkaan punainen syksyisin. Nyt siitä oli jälellä vaan ranka ja muutama hassu lehti roikku oksilta.

Nukuin pe-la yönä 10 tuntia. En muista, millo viimeeksi oon nukkunu niin paljon yöunta yhteen putkeen. Olin aamulla (kyllä, klo 11 aikaan on aamu) ihan ihmeissään että nukkuin niin pitkään. Piti kattoa Mikon puhelimesta että näyttääkö kello oikiastikki jo 11! Noh, äiskä oli keittäny riisipuurot valmiiksi ja niitä mentiin sitten syömään. Kyllä, tuli harvinaisen aikuinen olo kun söi kotona äitin tekemää riisipuuroa klo 11 aikaan vastaheränneenä yövaatteissa. Jovain olen 25 vuotias, kuka uskoo? :D

Ei vaan tosipuheessa tuollainen rentoutuminen tekee vaan hyvää. Ihana kun sai vaan olla. Kävästiin Mikon ja veljen kans piiiiitkällä lenkillä sitte päivemmällä ja otettiin syksykuvia. Oli ihana käyä teinipaikassa sillan alla muistelemassa nuoruusaikoja. Heh, sieltä löyty meikän kirjotuksiakin. On sitä ollu fiksu.

Muuten viikonloppu kuluikin sitte lautapelien maailmassa ja puusaunan lämmössä. Paras viikonloppu pitkiin aikoihin! :)

Tässä kuvasatoa:

Ai niin, meiltä sai ihan hillittömän kokosia porkkanoita! Otettiin niitä mukaan Ouluunki. Nam. :)

Ihanaa ja tunnelmallista syksynaikaa kaikille! :)

Terkuin Jenni

Herkuttelua ja yllätyksiä

Moikkis!

Mulleppa kuuluu hyvvää. Töissä lapset alkaa tottua päiväkodin ympyröihin ja ollaan saatu tehtyä kaikenlaista kuluneina viikkoina, jee, hyvä me ja meijän tiimi! :)

Päiväkodilla oli avoimet ovet alkuviikosta ja Mikkoki kävi meillä pyörähtämässä ja oli kiva näyttää sillekki, missä mää päivät hyörin. Meijän osastolla oli kunnon portsarit noilla avoimilla ovilla. Tuli sellanen isompi porukka pukumiehiä jne niin meijän pikkaset rupes itkemään ni ne lähti heti pois! Että niin, meille ei kuka vaan tuukaan! ;D Oikeesti ne raasut säikähti ku tuli tupa täyteen tuntemattomia. Voi pieniä.

Tehtiin Mikon kans kaneli-sokeri-omenapaistosta. Vähä oli hyvvää! Viimeeksi tehny itte ehkä joskus murrosikäsenä? Niin ja helppo ku mikäki :)

1. Palottele omenoita pieniin palasiin ja sekoita joukkoon 1 tl vaniljasokeria ja 2 rkl kanelia.

2. Sulata kattilassa 125 g voita ja sekoita joukkoon 1 dl fariinisokeria sekä 4 dl kaurahiutaleita.

3. Laita voi-kaura-sokeri mäski omenoiden päälle ja paista 200 C uunissa 20-30min. Voila!

4. Nauti vaniljakastikkeen kans. Tämä vie kielen mennessään ja leventää muutaki ku hymyä! ;D

Mikko käväsi tännää kaupassa hakkeen jonku piuhan telkkariin, että saahaan se seinälle kunnolla. Se sitte samalla oli ostanu mulle aivan ihanan seinätaulun! <3 Ihanaihanaihana. Onpa teiniä kirjottaa yhteen monta kertaa ihana. Sori. :D Heh joo aiheesta muuten, repesin viime Idolsissa ku siinä joku nuori likka pääsi jatkoon (ikää tais olla jotain 16) ja se lauleli ja puhu aikuismaisesti. Sitte ku se sai tietää päässeensä jatkoon ni se kilju ihan hulluna että "oumaikaad, oumaikaaaaaad!". Jone tokas että jos ois tienny, että se huutaa noin ni ei ois päästäny sitä jatkoon. Hoho ;)

Ai niin, tässä se ylläripylläri:

( No okei. Annoin sille 20 e että jos noita on niin käy ostamassa. Mutta tää oli sitte salaisuus. Kuulostaa paljo kivemmalta jos sanon, että Mikko kerranki yllätti minut :D )

Ollaan Mikon kans niin terveellisen elämäntavan suosijoita että tehtiin eilen tuota kanelisokerihässäkkää ja vejettiin överit. Tännään päätettiin tehä iltapalaksi hampparit. Nam. Elämästä pitää nauttia!

Viikonloppuna mennään pitkästä aikaa Pudikselle. Ihanaa. Pääsee puusaunaan ja näkee perhettä. Parhautta. 

Jenni

Olen metsänuppunen, lloisesti laulelen!

Heipatihei.

Käväsin tännää Metsämörrin lisäkoulutuksessa. Nyt aiheena oli Metsämyttyset - ja nuppuset, elikkäs alle 4 - vuotiaat lapset. :) Mikä on metsämörri? Lisää täällä.

Nuppuslaulu

" Olen metsänuppunen, iloisesti laulelen,

poimin marjan makoisan, METSÄSSÄ ON  HAUSKAA!

Ryömin yli mättäiden, kalliolle kiipeilen,

sammakkona hyppelen, METSÄSSÄ ON HAUSKAA!

Arvaa mitä tänään saan, kämmenellä kuljettaa?

Pienen pientä etanaa, METSÄSSÄ ON HAUSKAA! "

Tarkoituksena oli siis saada vinkkejä siihen, mitä pienten lasten kanssa voi tehdä metsässä, Kurssi täytti odotukset, mutta tokihan sitä aina jää kaipaamaan lisää ideoita jne.  Kurssin vetäjä heittikin palloa vähän meille kurssilaisille, että mekin saamme käyttää päätä ja miettiä, miten tavallisia leikkejä voi soveltaa metsään ja mitä kaikkea siellä oikeasti voi tehdä.

Meitä oli kurssilla hyvä porukka ja näytimme varmasti fiksuilta, kun ulkoilutettiin kuvitteelisia koiria pitkin metsiä. Narun päässä oli keppiä, sammalta, kaarnaa ja oksia. Kaikkea muutakin tehtiin, tässä vaan pieni riipaisu ;)

Pertsa Keppinen "Höhöö"

 Metsän taidenäyttelyä

Nyt on kyllä kiva mennä töissä metsään lapsosten kanssa.. taskut on täynnä ideoita ja innostusta löytyy!

P.S: En malta oottaa keppisten tekoa. :D

Terkuin Jenni

Postia kaukaa osa 3

Hei!

Tällä viikolla tipahti postilaatikkoon taasen odotettu kirje. Aikaisemmat postaukset aiheesta löytyy täältä :)

Itse asiassa meidän muuton takia yksi kirje on jäänyt kuulemma matkalle, mutta Worldvisionin toimistosta lähetetään kyseisen kirjeen kopio piakkoin. Tämä nyt postissa tullut paketti oli vuosikirje, jossa on uusin kuva kummilapsesta, sekä vuoden kuulumiset.

Oikeastaan vuosikirjeessä tullut kuva on ensimmäinen kuva A:sta, jonka olen saanut. Olen toki kummipaketin mukana saanut sen esittelykortin, mutta nyt tuli ihan oikea valokuvakin. Kuvassa seisoo reipas pikkuneiti, joka katselee muiden touhuja hieman mietteliäänä. Päällään hänellä on vihreä mekko ja jalassa sandaalit. <3

Vuosikirjeessä me kummit saamme aina tietää vuoden kuulumiset, koulumenestyksen, terveydentilan jne. Nyt kirjeessä kerrotaan, että A:lla menee ihan mukavasti ja hän on terve. Lempiajakseen hän kertoo joulun, koska silloin saa syödä lihaa (miettikää, kuinka suuri asia!) ja hän haluaisi isona olla lääkäri. ^^

A:n lempieläin on vuohi ja lempiväri on punainen. Lisäksi hän on halunnut kysyä meiltä, että milloin me nähdään! Voi että kun oisi mahtavaa nähdä joskus. :)

Terkuin Jenni

Hän on spaceman!

Tjoo. Otsikko. Fiilis.

Tää päivitys vois olla tässä? :D No ehkä jatkan kuitenni vähän.

Oltiin viikomloppu Pudiksella ja voi että sai rentoutua. Ihanaa. Tässä kuvia meijän pihamaasta kottoota.

Aah mää tykkään käydä maalla. Mieli leppää. Pelattiin Mikon kans sulkkista meikän ala-asteen aikasilla mailoilla ja sulalla. Toisesta mailasta meni aina välillä  se sulkapallo läpi, mikä itsessään oli keskeltä halki. Hyvät pelit saatiin aikaseksi! :D

Käytiin puolukassa minun veljen kans. Välillä oli semmosia mättäitä että tuli poimurillinen kerralla! Metässä tuli ihan hillittömän kuuma, piti sitten toppi päällä marjastaa. Sen seurauksena mulla on nyt polttijaisten pistämiä jälkiä kaikkialla. Nice. :)

Alkuperänen syy, minkä takia me Pudikselle mentiin oli Venetsialaiset. Ne järkättiin Jyrkkäkoskella, joka on aivan mahtava juhlapaikka Pudiksella! Siellä on sellaiset tilat että huhhei, harmi että sitä käytetään nykyisin niin vähän. Silloin kun olin teini, kulin ahkerasti Jyrkällä diskoissa.. tai no eipä niitä siihenkään aikaan enää useasti ollut. Jyrkällä on aikoinaan ollut useamman päivän festareita ja nimekkäitä esiintyjiäki. Suosittelen käväseen joskus, jos Pudiksella ootta ja sattuu pippalot samalle ajalle. :)

Venetsialaisissa oli mahtavaa. Tunnelma, muistot, kaverit, sää, kaikki. Oli huippua nähä lukioaikasia kavereita ja vejättää nostalgiatansseja diskossa. Hyviä tyyppejä. Miksi sitä näkee kaikkia liian harvoin? Onneksi kuitenkin ku näkee niin tuntuu niinkuin ois nähny viimeeksi eilen, eikä vuosi takaperin! Heh, ja DJ ei soittanu Boten Annaa, vaikka me sitä Maken kans kovasti ootettiin. Ois kai pitäny käyä toivomassa ;) Sen sijaan siellä soi jottai nykyajan biisejä, mitä meikä ei oo kuullukaa (ku käyn niin harvoin missään) ja nyt ne soi sitte päässä! "Hei mä lennän taas, meen läpi seinän" bum-tsika-bum-tsika! Toki siellä soi nostalgisiaki hittejä. Ääh, ilta loppu aivan liian aikasi. 

Kottiin ajellessa piti kuunnella taas Suomipoppia. Paras radiokanava mitä on olemassa ! (oon joku kalkkis). Se on parasta, ku saa laulaa radion hittejä ajaessa ja kyydissä istuessa.. ja kanssamatkustajat kiittää ;) Ai niin, tehtiin jakohihnaremppa meijän pahaiseen Poloon. Tai no Mikko ja iskähän sitä teki, luonnollisesti. Me keskityttiin äiskän kanssa kokkaamaan miehille ruokaa pöytään.

Pelattiin kotona Carcassonnea, josta on tullu jo tapa. Me pelataan oikeasti joka ikinen ilta tuota Carcassonnea ja jos minä en voita heti, niin pelataan uudestaan. Jos minä en voita sittekään, nukun sohvalla 8). Oon hävinny nyt monta peliä putkeen ja eilen voitin Mikon ihan tajuttomalla pistemäärällä! Piti ottaa kuva todisteeksi.. :D Haha, oon aina ollu fiksu ;)

Sain tasan 300 pistettä! *tuulettaa* Shake shake!

Palataanpa taas.

Terveisin Voittaja. ;)

Viikonloppu.

Moikka!

Mulla meni perjantaina hermot ku värkkäsin seinätarraa seinälle.. oikiasti tuossa on kaikki sanat eri osissa ja piti saaha ne samanlailla ku alkuperäsessä ja aaargh, hermot meni. :D Mutta se on seinällä, nam :)

Tuo teksti kuvastaa niin minun elämää. En aio puida tätä aihetta enempää ku läheisten kanssa, mutta näin se vaan on. Tuosta teksistä saan voimaa joka päivä. Ihana. Rakastan tuota seinätarraa!

Elikkä joo, meillä on menny rahhaa iha hulluna nytten ku ollaan alettu sisustumaan tätä asuntoa. Oon vissii vasta nyt tajunnu että he-heeei, meikähän on muuttanu ja tää ei näytä kodilta ;) On ostettu lamppuja, seinätarroja, koriste-esineitä, huonekaluja.. vielä puuttuu vaikka ja mitä!

Nyt viikonloppuna juhlittiin minun veljen synttäreitä.  Ikää tuli mittariin 28. Tää veli on siis se lievästi kehitysvammainen, autistinen isoveljeni. Tulivat meille lauantaina vanhempieni kanssa yökyllään. Veli tilasi multa vadelma-vanilja täytekakun ja sitä leipoessa huuettii niin monta ärräpäätä että ei oo kummakaan ku uuni suuttu ja poltti ekan kakun ihan kokonaan! Onneksi toisesta versiosta tuli täydellinen ja sain kakun kasaan. Innostuin sitten kokeilemaan voileipäkakun tekoa ja voi nam, kuin hyvää siitä tuli! :)

Siinä se on, tättädää! Oon ylpeä tuosta, siitä tuli oikeasti hyvää! :)

Käytiin lauantaina syömässä Haukiputtaalla Navetta-ravintolassa. Veljelle piti valita sellaanen rauhallinen paikka, missä ei kovin näkis ihmispaljoutta ja tuo oli kyllä loistava valinta. Hyvää ruokaa ja hyvä tunnelma, suosittelen! Tässä linkki kotisivuille: Ravintola Navetta .

Muuten sitten viikonloppu kului perheen kanssa lautapelien ääressä, krokettia pelaten, saunoen ja SYÖDEN. Söin varmaan viikonloppuna koko loppuvuoden edestä.

Siitä tuliki mieleen että nyt tekemään iltapalaa! :D

Terkuin Jenni

Kuulumisia

 Moikka! :)

Mää oon vissii aika ahkera kirjottelija.. :D Viimeeksi tullu postailtua heinäkuussa.. noo, parempi myöhään ku ei milloinkaan! Ja eikös se niin mene, että hyvää kannattaa odottaa? Määhän oon toki odottamisen arvonen ;)

Ööää mistä mää alotan? Heinäkuun vikalla viikonlopulla käytiin isolla poppoolla Qstockissa. Mahtavat festarit, loistava ilma ja parasta seuraa. Eniten ootin koko festareilta, jos esiintyjistä puhutaan, niin Michael Monroeta, Jukka Poikaa, Stigiä ja Bam Margeran bändiä. Ennen Jukka Poikaa katottii Cheekin keikka, mikä yllätti minut ihan täysin! Se oli hyvä veto. Cheek otti yleisön niin hyvin. Olin kerran Syötteen hotlalla kattomassa Cheekkiä ja se oli siellä niin itterakas ja leuhka lavalla.. huhhei. Noh, tämä herra sitten tuli alakerran snapsibaariin keikan jälkeen ja minä tietty ryntäsin sitä halaamaan ja juttelemaan ja sit se puhui NIIN itserakkaasti ("kaikki tässä baarissa on mulle kateellisii, ne tahtois olla meikän paikalla ja elää mun elämää") ja meikälle ei paljoa tarvi että ruppee ärsyttään. Haukuin sit Cheekin siinä päin naamaa. Annika (meikän kaveri) yritti saaha mua siitä poies, mutta meikällä meni hermo siihen jätkään, kuin ääliö! Se Cheek sitte loppupeleissä häippäs itte vähin äänin siitä. Ehkä parempi niin ;) Tuo Qstockin keikka kyllä muutti meikän mieltä.. ehkä se onki ihan jees?

Michael Monroe veti aivan loistavan keikan! Hitto se jaksaa vielä vetää ihan täysillä, mahtava esiintyminen. Arvostan. Jukka Poika taasen veti saman keikan ku aina ennenkii, nähty juttu. Petyin siis paljon. Oon nähny Jukka pojan livenä nyt kolme kertaa, ja keikat tuntuu niiiiiiin käsikirjoitetulta tyyliin "teen tätä, ku saan tästä rahaa". Ei ollu nyt kyllä sydäntä mukana keikalla! Lähettii itteasiassa kesken keikan pois.. rupes vaan ärsyttää sen saamattomuus! Ois nyt ees vähä yrittäny. Samat läpät joka kerta yleisölle jne. Plääh.

Mutta sitte.. huhhu! Bam Margera kera bändinsä Fuckface Unstobbable oli aivan uskomaton! Oltii eka menossa eturiviin kattomaan, mutta siellä oli jo porukkaa ni jäätiin siihen puoleen väliin. Ei oikein kukaan tiietty mitä odottaa, muuta ku kreisiä menoa. Keikka alko sillä, että lavalla oli alaston mies. Siinä se ilkosillaan seisoskeli pullo kourassa ja heitteli yleisön päälle vähän alkoholia. Yleisö oli ihan fiiliksissä, kerranki joku repäsee! Keikan aikana Bamin veli seilaili kumiveneellä yleisössä, samoten ilman kumivenettä, hyppäs yleisöön muutaman metrin korkeudelta, joku sai osumaa ja vuosi verta, tölkkejä heiteltiin yleisöön, viinaa heitettiin yleisöön, randomi-tyttö otettii yleisöstä lavalle ja se näytti tissit, bändin kaks miestä suuteli lavalla useaan otteeseen, Bamin veli suuteli eturivin naisia, Bamin veli suuteli sitä tissinsä näyttänyttä, Bam suuteli tissinsä näyttänyttä... WTF? :D Ihan mahtava keikka, koskaa ei tienny mitä tapahtuu! Onneksi ei menty eturiviin, tiiä vaikka ois tissit joutunu näyttämään kaikille.. hoho! Niin ja lähti se Bamin veliki kesken keikan juoksemaan yleisön sekaan ja sai peräänsä useamman turvamiehen. Bam selittiki siinä keikalla että järkkärit vihaa niitä.. syytäki tais olla ;) Ne oli joutunu vähän hillittemmään itteään muutenkin esiintymisen kans. Iha huikea keikka!

Tässä jotain kuvia keikasta : Bam Margera Qstockissa (eivät ole minun ottamia!). Meillois videoki siitä ku se randomi otetaan sinne lavalle ja se näyttää tissit (luonnollisesti se piti kuvata :D).. mutta kestää ikuisuuden ladata se tänne.

Qstockin jälkeen elämä on kulunu töissä ja kaikessa muussa touhussa. Osallistuttii työporukalla Likkojen Lenkkiin. Käveltiin reippaasti se 7.8 kilsaa, ollaanhan me liikuntapainotteisesta päiväkodista tultu ;)

Likkojen lenkin jälkeen kelpas hymyillä! Tuli hyvä mieli, vaikka polvi ei tykännykkää kävelystä kauheesti.


Käytiin kavereiden kans testaamassa Virpiniemen frisbeegolfrata ja se oli tosi hyvä! Mukavaa maastoa ku kaikki ei oo ihan tasaista vaan oli mäkiä ja kumpuja (joiden taakse ei nähny mitään ja heitti kiekkoa aina mihin suuntaan sattuu). Mulle hyvä tulos oli jos sain alle 10 heittoa per rata :D Oon aika pro.

 Meikän heitto yltää näinki pitkälle. Kori on jossain. Kaukana. :D

Tein yks päivä ekkaa kertaa karjalanpiirakoita. Niistä ei tullu sellasia ihania pehmeitä ja hyviä. Niistä tuli sitkaita ja kovia. Kyllä ne ihan hyvälle maistu! Puuro ainaki siellä sisällä oli täydellistä jos ei muuten 8)

Karjalanpiirakkaleipuri.

Nyt telkkarista Diiliä. Huomenna aamuvuoro. Mitkä ne yöunet olikaan? :D

Terkuin Jenni