Tonttuilua

Hihii, joulu tulee kohta. :)

Hulluko? En suinkaan! 

Oon ostanu jo melkein kaikki lahjat.. :D

Nyt en malta odottaa, että poitsun tonttupuku saapuu postissa :)

Terveisin tonttu ^^

Kaasoilua: Polttarit

Moikkis!

Jospa sitä vihdoin ehtisi kirjoittaa näistä kaason hommista :)

Olin siis kaasona kaverilleni Annikalle elokuussa pidetyissä häissä. Niinkuin asiaan kuuluu, niin järkkäsimme polttarit! Onneksi tätä polttarivastuuta ei tarvinnut yksin jakaa, sillä meitä kaasoja oli kaksi. Lisäksi polttariporukka oli aika aktiivista sakkia ja ideointia riitti!

Niin ja tokihan meitä "helpotti" paljon se, että morsian päätti kirjoittaa blogiinsa alkukesästä postauksen siitä, millaiset polttarit hän haluaa. Oli listattu ruoat, tekemiset ja juomisetkin. Siis meille helppoa ku mikäkin! Niin ja sanottakoon, että tuommoisen kirjoituksen jälkeen meillä kaasoilla teki mieli hieman näpäyttää ja tottakai, siis tottakai me laitettiin Annika tekemään juuri niitä asioita, mitä se ei halunnut! ;)

No ei nyt sentään! Muutama asia otettiin ihan näpäytykseksi, muuten tehtiin juuri sellaiset polttarit, mistä tiedettiin Annikan tykkäävän :)

Ihan alkuun taustalle voi laittaa soimaan kyseisen biisin, oli  vähän niinku päivän teema ;)

Eli teemana polttareissa meillä oli agenttitouhut. Annika oli salainen agentti Tuplaässä ja pääsi suorittamaan erittäin salaisia tehtäviä. Edellisenä päivänä valmistelin polttariväelle tekstit ja kaikki alkoi olla lähestulkoon valmista.

Yllätimme Annikan flasmobilla. Elikkä minä suunnittelin koreografian jonka opetin muille ja kaapattiin sen avulla Annika mukaan. Biisinä tietty Guntheria! Kaappauksen jälkeen Annika luki polttarivalansa ja sai ensimmäisen salaisen tehtävänsä.

Tehtävät Agentti Tuplaässä sai aina erittäin salaisessa kuoressa.

Yksi asioista, mitä Annika ei missään nimessä halunnut tehdä, oli pukeutua pultsariksi. Tämän siis kirjoitti blogiinsa.  Mitäs tekee polttariväki? No pukee sen tottakai ensimmäisenä pultsariksi!.Tosin ei se minnekkää ihmisten ilmoille niissä vaatteissa edes joutunu :)

Päivään mahtui zumbaa, piknikkiä, sukunimen hylkäämistä, karaokea, vaarallisia tilanteita, burleskia, morsiussaunaa, laittautumista, hyvää ruokaa ja lopuksi suuntasimme Oulun yöhön. :)

Tässäpä muutamia kuvia:

(Ei voinut laittaa semmoisia missä kaikki näkyy, 

kun en tiedä oisko se kaikille ok, ja en jaksa kysyä :D)

Polttarivala. Toivottavasti saa selvää :)

Lets zumbaa!

Vähän välipalaa. Kuohari on ihan hyvä ;)

Yksi valeasuista : Lähiöruusu Tyyne

Burleskia

Huoneistolla, jossa saunoimme ja olimme yötä aivan Oulun keskustassa.

Napsittavaa! (Syötiin me oikeasti muutakin ;) )

Siinäpä pieni kurkistus meidän polttaripäivään! Mikäli joku haluaa nähdä videoita ja polttarikansion, ni sopii vierailla Annikan luona :)

Päivä oli kiva ja morsian tykkäsi! ( Tai sitten se oli hyvä näyttelemään) ;)

Terkuin Jenni da kaaso

Sinulla oli sydän puhdasta kultaa

Suku on minulle tärkeää, on aina ollut.

Arvostan myös Mikon sukua paljon, ja olen tullut osan kanssa läheiseksi. Viime viikolla Mikon mummu meni huonoon kuntoon ja puhuimme lähisuvun kesken, että nyt taitaa mummu olla viimeisellä matkallaan.

Kävimme sunnuntaina Kemissä sanomassa mummulle hyvästit. " Hei hei, nähdään ensi kerralla " <3. En tiedä miksi Mikon mummusta on tullut minullekin niin tärkeä. Pullantuoksuinen, aina toiset etusijalle laittava ihana mummo.

Tänään pikkuherran isomummu on nukkunut pois. <3

Ikävöiden Jenni, Mikko ja pikkuherra

Kun sivukylän tyttö rakastui kaupungin "renttuun"

Jaiks!

Onko siitä niin kauan?

10 vuotta! Hertsileijjaa, me ollaan seurusteltu Mikon kanssa niin pitkään :o Tuo otsikko kuvastaa meitä hyvin. Minä olen sivukyliltä ja oon tämmöinen kiltti tyttö. Mikko oli "hurja" lumilautailijapoika keskustasta, semmoinen vähän "renttu". Se skeittasi ja oli cool, pakko saada! ;)

Oltiin aluksi pitkään ystäviä. Meille auottiin päätä vähän väliä siitä, että kohta me seurustellaan. "Ei muuten seurustella", me vastattiin. Pidin jopa lukiossa puheen siitä, että poika ja tyttö voi olla vain ystäviä. (Meillä piti pitää jostakin aiheesta vaikuttava puhe). Niin no, kuukausi puheen pitämisestä äidinkielen opettaja kysyi minulta, että "Miten se Jenni oli, voiko ne poika ja tyttö olla vain ystäviä? :D Oltiin tosiaan alettu paria päivää aiemmin seurustelemaan ja opettaja yllätti meidät pussailemasta koulun käytävältä. Hups.

Elikkä eilen, 15.9 meille tuli yhteiseloa täyteen pyöreät kymmenen vuotta. Mietittiin jo aiemmin kesällä, että käydään ottamassa juhlavuoden kunniaksi pariskuntakuvat ja samalla kuvaillaan vähän poitsunkin kanssa. Kuville ehkä tulossa myöhemmin hyötykäyttöä jonkinsortin kutsujen muodossa osalle teistä, joten niitä ei julkisuuteen ;)

Käytiin ihan kampaajalla ja meikä vielä meikissäkin. Saatiin kivat kuvat. Eräs Saana meikkasi minut (Voin suositella!!) ja kävin paikallisessa kampaamossa teettämässä helpon letti-kiharakampauksen. Semmoinen ei liian juhlava, eikä liian arkinen, ettei näytä kuvissa sitten ihan ylitälläytyneeltä. Okei, kaikki mikä on enemmän kuin " vähän ripsaria ja ponnari" on mulle tälläytymistä :D

Kuvissa vierähti tovinen ja sitten Mikko yllätti minut ihan täysin! Oli varannu meille Kotkanpesä - sviitin Iso-Syötteeltä.

Koko ravintolakin oli meille varattu! No ei vaan siellä ei ollu enää muita asiakkaita siihen aikaan, joten olimme ainoat ruokalijat. Toki me kerrotaan kaikille, että ravintola oli yksityiskäytössä.. paljon parempi tarina ;)

Unohdettiin ottaa ruokailun aikana kuvia, kun pääruoka oli niin hyvvää. :D Tästäki jälkkärikuvasta tuli ihan ihme pönötyskuva. Liikaa kameran edessä tähän mennessä?

<3

Nam! Sokeriöverit.

Syönnin jälkeen nähtiin vihdoin se sviitti. Vähänkö oli hieno! 

Tämmösetki ootti paikanpäällä :) Skumppa jätettiin toiseen kertaan, sillä poitsu oli mukana myös. 

Meillä oli aika raskas päivä, niin poitsu nukahti lähes heti yöunille. Me sitten saunottiin ja poreiltiin.

Tuo poreallas oli ihana. Melkein tunti me siellä lilluttiin ja voin kertoa, että vähänkö tuommoinen rentoutuminen tuli tarpeeseen!

Sänky oli lasikaton alla, eli sieltä näkyi tähdet. Revontulia ei harmi kyllä näkynyt, mutta tosi monta tähdenlentoa vilisi taivaalla.

Aamulla sängystä näkyi tunturia. Syksyinen vesisateen ropina herätti meidät aamupalalle :) Herättiin jopa ennen poitsua.

ANTEEKSI tämä postaus on ihan siirappinen, mutta tuo yllätys oli niin <3. Mulla tuli itku, kun näin tuon huoneiston (Okei, tosi yllättävää että minä itken). On minulla ihana mies. :)

Terveisin Jenni

Häämietintää

Moikkamoi!

Ollaan Mikon kanssa mietitty paljon meidän häitä. Semmoiset pippalot ois siis ehkä tulossa joskus.

Käytiin itseasiassa tänään hääkirpparilla. Luultiin, että ollaan ajoissa, kun mentiin 12.30 paikalle. Kirppari oli alkanut klo 12. Heh, eihän siinä.. pöydät notkotti tyhjinä ja oli enää pari myyjää paikalla :D Oli kuulemma ollut hulinaa, ja kaikki tavara mennyt 10 minuutissa. Ehkä tämä oli joku merkki? Elkää järjestäkö häitä? :D

No mutta joo. Päänvaivaa aiheuttaa eniten vieraslista. Ketä kutsutaan, ketä ei? Meneekö sukulaisuus kaverisuhteiden edelle? Entä jos osaa sukulaisista ei näe koskaan.. Pitääkö ne kutsua ennemmin, kuin tosi läheinen ystävä? Ja ei, en aio kutsua kaikkia ketä haluan, koska en ole miljönääri.

Kaikki toitottaa, että "Häät ovat teidän juhla. Te päätätte , keiden kanssa sitä juhlitte." Niinhän se on. Miksi ihmeessä on silti niin vaikeaa tehdä sitä rajaa keille kutsun lähettää? Toisaalta olen sitä mieltä, että häät ovat sukujuhla. Toisaalta taas en näe ideaa siinä, että otan vastaan onnitteluita lähes tuntemattomalta ihmiseltä ihan vain siksi,että hän sattuu olemaan sukua, muttei olla muuten tekemisissä. Ääh.

Olemmekin nyt puhuneet, että kutsuisimme häihin vain ne , ketkä oikeasti kuuluvat konkreettisesti meidän elämään. Keiden kanssamme haluamme jakaa tuon ihanan päivän. Jos joku vetää herneen nenään, niin vetäkööt! Niin ja siis tokihan oletus on, että meidän häät ovat semmoset bileet, että niistä ei kukaan halua jäädä paitsi. Kuinkas muutenkaan? :D

Heh, käytiin myös testaamassa miesten pukuja. Mikko kokeili Pukumiehessä ja Stockamannilla muutamaa pukua, samoin Dressmannissa. Pieni laatuero oli havaittavissa ;) Jätettiin vielä puvut kauppaan.

Oon mää sentään jo kaasot valinnu. Parempia ei vois ollakaan :)

Terkuin Jenni

Ainiin, nämäkin mietteet on tämmösen bridezillan mietintöjä. Voi olla, että tunnin päästä oon ihan eri mieltä  ;)

Päiväni kuvina

Moimoi! :)

Minulta on tulossa miljoona postausta kunhan vain ehdin. On ollut ne häät missä olin kaasona, sitä ennen pidetyt polttarit, minun synttärit, veljen synttärit yms. Lupaan, että kirjoittelen tänne heti kun ehdin!

No mutta asiaan. Oon lukenut paljon muiden "Päiväni kuvina " - postauksia, ja halusin itsekin tehdä semmoisen. Tässä siis todisteita siitä, mitä tämmönen akkeli tekee kotona vauvan kans.

Meikän päivä:

Heräilin 9 pintaan, kun poitsu alkoi juttelemaan sängystä. Nukkui taasen mukavat 12 tunnin unet, äiti kiittää. :) Tekasin sille aamupuuron ja syökästiin. Tällä kertaa puuro jopa maistu! (Rasti seinään).

Pikkuherran aamupala. Kaurapuuroa, vadelmaa ja maitoa. :) + D-tippoja.

Puuron jälkeen touhuttiin vähän lattialla. Muumitalo on meillä aivan hitti! 

"Jos tää muumipappa menis tänne ja ... "

No sitten se perus: pyykkiä, tiskiä, pyykkiä, tiskiä. Miten kolme ihmistä sotkee näin paljon? Laitoin pyykkikoneen pyörimään ja poitsun kanssa laiteltiin yhessä tiskit.

Tää muki on paljo parempi lattialla äiti!

Kotihommien jälkeen me lähdettiin lähipuistoon. Oli aika kiva sää, ja puistossa sattui olemaan toinenkin äiti kahden lapsensa kanssa. Siellä sitten vierähti aamupäivä jutellen ja lasten kanssa touhuten.

Hiekkatouhuissa suurin osa meni suuhun!

Heppakiikku oli vähän hurja :)

Ainiin, tuossa heppakiikku - kuvassa jääny ihan kamalasti tuo poitsun haalari. Ei me ihan koko aikaa kuljettu niska paljaana :D

Puistosta käveltiin rattaiden kans kotiin. Meijän poitsuhan ei rattaissa nuku, joten syötiin lounasta ja laittelin poitsun sitten päikkäreille omaan huoneeseensa. Päikkäreiden ajan nautin omasta ajasta facebookkailen ja telkkaria katsoen.

Minun uus kone, kun entinen meni särki.

Tyhjentelin myös pyykkikoneen ja laitoin toisen koneellisen pyörimään. Meillä pyykkiä riittää! Kiitos minun ja Mikon, sekä refluksipoitsun. Puklua ja oksennusta vaatteilla harva se päivä.

Päikkäreiden aikana ehdin vielä imuroidakin ja pestä vessat. Siinäpä se poitsu sitten heräilikin, ja syökäistiin välipalaa. Syönnin päälle riehuttiin (lue: leikittiin) lattialla ja poitsu muksi päätään, kun kipusi joka paikkaan seisaalleen (uusi taito) ja tipahteli alas.

Sitten iskä tuli kotiin ja syötiin kaikki päivällistä. Oltiin jo aiemmin sovittu täksi iltaa pelihommia, ja pian meille saapuikin laatuseuraa voitonkiilto silmissään.

Alkuun otettiin erä Piirrä ja arvaa - peliä.

Meikä piirsi maatuskan :D

Ai niin! Sain myöhäisen synttärilahjan; Menolippu pohjoismaan! Kuola valu jo kun näin paketin! PAKKO pelata heti huomenna tuota Mikon kans ja voittaa se. ;) Ei nyt pelattu, koska tuossa voi olla enintään kolme. Kiitos tytöt! <3 Sen sijaan me pelailtiin jälleen tiimipelinä Menolippu Aasiaa. 

Menolippu Aasia. Ai että. Höllii.

Pelailtiin jonnekin 23 asti, ja sitte Mikko painu nukkumaan. Meillä oli siis pelaamassa Sara ja Heidi, parasta peliseuraa! Kaikki ei ihan tajua tätä lautapelihulluutta ;)

Pelihommien jälkeen kattelin huomisen salkkarit ja tsekkasin sähköpostit.  Niin, ja tyhjensin jälleen pyykkikoneen.

Päivän saldo:

- Muumitaloa on hakattu

- Puistossa on touhuttu

- Tiskejä on pesty kaks koneellista

- Pyykkikone on pyöriny kolmesti

- Hävisin lähes kaikki (no okei, KAIKKI) pelit :D

Adios amigos!

Tämmönen oli meikän päivä. Huomenna edessä taasen tiskausta ja pyykkiä, sekä hieman kaupungilla shoppailua. :)

Terkuin Jenni

P.S : Ens kerralla voitan kaikki pelit. Terveisin huono häviäjä, hyvä voittaja! :D

Astetta äänekkäämpi ja vauhdikkaampi vauvamiitti

Ihan ensinnäkin, APUA! Missä meidän vauvat on?

Ne ääntää! Ne ääntää paljon! Vää-vää, byääääh, ma-ma-ma, kak-kak, örrrrrrrrrrrrr.

Ne liikkuu! Ne liikkuu joka suuntaan! Toisten päälle, lelujen päälle, äitin syliin, leffakaapille, pöydän alle. Näkikö joku minne minun poitsu meni?

Toinen istuu tiitterästi , toinen huojuu, toinen keikuttaa pyllyä musiikin tahtiin, toinen möllöttää selällään.

Yksi löytää aina kameran jolle poseerata, toinen vie kaikki lelut kaverin kädestä.

Toiset nahistelee, toiset pussailee. 

Ja sitten äitien loistoidea: Otetaanpa yhteiskuva! 

Ei muuta ku kaikki vauvat riviin sohvalle istumaan...

...joka ei menny ihan niinku strömsöissä.

Päädyttiin laittamaan kaikki vauvat lattialle ja äkkiä kuva :D 

 Kiitos kaikille mukana olleille! Ootte huippuja! :) <3

Pikkuherra muistelee lämmöä erästä pikkuneitiä, jolle muiskautti otsalle pusun pitkän eron jälkeen ;)  

Terkuin Jenni