maanantai 6. huhtikuuta 2015

Hevostelua

Pääsin pitkästä aikaa ratsaille. Ennen kuin kukaan miettii mitään härskiä, niin mainittakoot heti alkuun, että kyseessä on hevonen.

On ollut monesti puhetta anopin kanssa siitä, että lähdetään ratsastamaan. Anoppihan on käynyt jo useamman kerran viimeisen vuoden aikana ja minun hevostelusta on aikaa useampi vuosi. Itseasiassa 15 vuotta. OLEN VANHA.

Olin siis penikkana kunnon heppatyttö.

No, joka tapauksessa kävimme siis Hirvaskosken tilalla. Hieman oli jännäkakka housussa kun pääsimme perille. Varsinkin, kun tilan koira (silloin se näyttä jättiläisen kokoiselta ja kuullosti siltä kuin metrin päässä jyystäisi kaivinkone) juoksi kohti haukkuen. Koirat ei oo minun juttu. Hrr. Onneksi tämä osottautui kiltisti tapaukseksi, joka halusi tahalleen säikäyttää. Itse asiassa sen kikka oli aika hyvä, en osannut jännittää ratsastusta lähes ollenkaan! :D

Ratsastus oli kyllä aivan huippua! Nyt haluan uudestaan!

Uljas ratsuni Lilli.

On muuten takapuoli kipiä!

Jenni

2 kommenttia:

  1. Anoppi pahoittelee, ettei hoksannut mainita tallikoira Danista. Mutta uusiksi otetaan ehdottomasti. Ja sittenpä tietää ettei sitä hömelöä sakumaanikkoakaan tarvii säikähtää. :D

    VastaaPoista