keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Morsian 2016: Tunturihäät

Heivain!

Meidän hääjuhlat pidettiin 6.2.2016. Meninne salaa naimisiin 15.9.15, josta lisää täällä. Hääjuhlat pidettiin tunturissa, Syötteellä.. keskellä tykkylumisten puiden ja korkeiden hankien. :) Häämme olivat kaksikieliset, sillä paikalla oli myös Amerikan sukua.

Talvi on meille molemmille yksi lemppareista vuodenajoista. Lisäksi olemme olleet töissä Syötteellä menneinä vuosina lähes 10 vuoden ajan, huhhei! Niin no, melkein koko seurustelun. Vuonna 2007 menin ensimmäistä kertaa Syötteelle töihin . Syötteellä me vietettiin Mikon kanssa todella paljon meidän nuoruusaikoja ja myöhemmällä iällä olimme siellä joka viikonloppu töiden merkeissä. Syöte oli häiden pitopaikkana siis jotenkin luonnollinen valinta. Ollaan nimittäin kasvettu siellä yhteen. ♥ 

Pöydissämme näkyi koristelussa paljon kynttilöitä, lasia ja väreinä hopeaa sekä ripaus syvän violettia. Mielestämme tilaa ei tarvinnut koristella, sillä mahtava maisema ja ravintola itsessään olivat upeita. Talvi näkyi teemassa pöydissä olleiden jäähileiden ja tekolumen avulla,sekä "vihkitilaa" koristivat lyhtykäytävä ja lumiset valopuut. Minulla oli ylläni tekoturkisbolero ja otimme hääpotretit ulkona lumen keskellä. Vieraskirjana meillä toimi lumilauta, johon sai kirjoitella terveisiään. Onnittelumaljana meillä oli minttukaakao, koska sitähän me tunturissa juodaan.. ;)

Ai niin, tuosta vieraskirjasta. Olimme aiemmin sopineet bändin kanssa, että he laulavat viimeisenä biisinä "Tykkään susta niin että halkeen!" ja toivoimme, että se biisi jäisi vieraille mieleen vähän niinkuin meidän "hääbiisinä". En tiiä onnistuiko tämä, mutta joku oli kirjoittanut yöllä isolla lautaan juurikin tuon tekstin " Tykkään susta niin että halkeen!". ÄÄÄK! Vähänkö olin aamulla mielissään kuin huomasin! :) :) ♥ 

Vaikka talvella on kylmä, oli meidän häissä mielestämme hyvinkin lämmin tunnelma. Takkatuli roihusi ja sattui sijaitsemaan hääparin takana. Oli hieman lämpimähköt paikat loppuillasta :) Omaan makuun ohjelmaa oli sopivasti ja tunnelma oli rento. Juhlissa välillä herkisteltiin, mutta välillä salissa raikui iloinen nauru.

Ruokana meillä oli lapinukonkeittoa, poronlihalla tietenkin. Kahvipöydässä tarjosimme pohjoisen makuja lakkajuustokakun, mustikka-macaronien, puolukka-bebejen, karpalo-riisisuklaan, mustaherukka-marengin ja vadelmaisten aleksanterinleivosten myötä. Suurimman osan jälkiruokapöydän antimista leipoi serkkuni Iida. Myös äitini leipoi osan, ja hääkakun otimme suoraan ravintolasta. Olipa muuten hyvvää! :)

Minulle tärkeitä juhlissa olivat vieraat. Vieraita oli muistettu "ihanilla" vanhoilla kuvilla; ajoilta jolloin he ovat tulleet mukaan meidän elämään. Seinällä olleet kuvat saivat aikaan hyviä keskusteluita ja nauruja. Ei ne kuvat tainnu kaikista ihan edustavia olla :D Pahoittelut, ne oli ainoat mitä löytyi.. ;) Vieraslahjoiksi annoimme kaakaopussit, jotka voi kylmänä pakkaspäivänä nauttia kotona. Lapset saivat "kuivattuja lumipalloja" ja aivan pienille meillä oli muistoksi ruokalaput. Vieraat saivat myös halutessaan kuvauttaa itsensä meidän ammattivalokuvaajalla, ja kyllähän kuvaajalla näytti kiirusta olevan!

Hääjuhla alkoi "vihkimisellä", jonka sijaan vieraille näytettiinkin meidän vihkimisvideo. Videon jälkeen astelimme saliin, Star Warssin tahdissa tottakai. Pitäähän sulhoa edes kerran kuunnella hääsuunnitteluisa....? ;) Isäni saattoi minut alttarille.  Videon jälkeen ystävämme esittivät kauniin tulkinnan Stellan - Häävalssi kappaleesta. Siitä sitten porukalla onnitteluihin ja juhlat voivat alkaa!

Ohjelmassa meillä oli muutama leikki, sulhasen ryöstö, polttarivideoiden katselu, sukkanauhan sekä kimpun heitto, puheita ja tietty me haluttiin "kostaa" polttarit pienellä polttarijäynällä. Mikko meni muka pitämään puhetta ja paikalle tulikin Leena Hefner häähunnussaan. Lopulta hän tyytyi valitsemaan uuden kumppanin Mikon sijaan yleisön joukosta. Niinpä kutsuimme lavalle Mikon bestmanit ja polttariväen. Niin ja tokihan he tarvitsevat myös palvelijat, joten oli minunkin polttariväen ja kaasojen aika astua esiin. Leena laittoi polttariväet tanssimaan ja heilumaan yleisön edessä ja hauskaa oli kaikilla :D Lopulta lantio heilui paremmin miehillä, joten he saivat lahjaksi drinkkiliput. "Kruisen Tomppa" sai Leena Hefnerin lähtemään ja jättämään juuri löytäneensä elämänrakkauden, yhden sulhon bestmaneista. No, ehkäpä bestman tästä toipuu? ;)

Häävalssina meillä oli Juha Tapion - Vuodet vieriä saa hieman muokatuin sanoin. Valssin lauloi ystävämme kitaralla säestäen. Komea ääni, mies ja kitara; muuta ei häävalssiin tarvita. Niin no, tietty hääpari tanssimassa. Meillä oli pienimuotoinen suunniteltu koreografia ja laulun sanat olivat kuin meille tehty. Lopetimme tanssin sanoihin "Sua katson varmasti näin, kun vuosia karttuu, kun päät harmaantuu" katsoen toisia syvälle silmiin. ♥ :)

Valssin jälkeen aloitti bilebändi Booster, joka oli ehdottomasti illan paras juttu. Bändin aikaan tarjolle laitettiin myös morsiamen tunturijuomaa elikkä boolia, makuna tottakai karpaloa. Bändi, ihmiset, baari ja booli nostivat tunnelman kattoon. Meillä oli aivan mahtava meininki! Välillä nautimme iltapalaksi pitsapuffetin antimia ja sitten meno jatkui taas. Juhlimme yön pikkutunneille asti. Parasta oli ehkä silloin, kun minä tanssin morsiamena kuin viimeistä päivää ja lähes kaikki vieraat olivat ringissä ympärillä, en unohda ikinä!

Ihana päivä, ihanat ihmiset ja onnistuneet juhlat. Kiitos vielä kaikille mukana olleille, valokuvaajalle ja erityiskiitos suuren työn tehneille kaasoille ja bestmaneille!♥ :)

Terveisin Jenni ja Mikko

Aamulla kun kaikki oli valmista :)

Kampauksen minulle ja kaikille kaasoille teki ystäväni Elina ja meikin serkkuni avopuoliso Saana. Suosittelen erittäin lämpimästi vierailemaan Saanan nettisivuilla!

Mahtava porukka 

Kimpussa oli kalla-kukkia. Tein kimpun itse :)


Pöytänumerot olivat huurrelaseissa :)





Peili kertoo, minne tiesi vie :)



Pieni palanen vieraskirjasta :)






Mikkoa vietiin! :D

 

Nauratti ku Mikko muka ehti ensin! :D

Polttarijäynä

Häävalssia

Rakastan.

Ihan parasta! ♥ 



tiistai 8. maaliskuuta 2016

Morsian 2015: Salahäät

Moi!

Meillä tosiaan oli häät 6.2.2016, mitkä alkoikin dramaattisesti. Kaasot ja bestmanit nimittäin kertoivat häävieraille, että pappi on ajanut porokolarin. Papilla kuulemma menisi puolisen tuntia, ja hätävarana vieraille näytettiin video meidän seurustelusta.

Pöh, se mikään seurusteluvideo ollut. Se oli meidän vihkivideo :) (Yritin ladata videon tännekin, mutta jälleen blogger kieltäytyi yhteistyöstä, mur.. pitää kai kokeilla uusiksi joku päivä jollakin eri selaimella)

Kukaan vieraista ei tiennyt että olemme jo menneet naimisiin. Yllätys oli siis melkoinen :) Muutamia onnenkyyneleitäkin taisi vierailla tipahdella poskille. 

Häät ovat meille tärkeä juhla. Puhuimme paljon Mikon kanssa siitä, millaiset juhlat haluamme. Häitä on ihana juhlia vieraiden kesken ja arvostamme sitä paljon. Suku ja perhe ovat meille tärkeitä. Emme voisi kuvitellakaan juhlistavamme häitä ilman ystäviä, perhettä ja sukulaisia.

Kun kuitenkin mietimme itse vihkimistä, päädyimme siihen, että se hetki on kauneimmillaan, aidoimmillaan ja parhaimmillaan, kun meitä on siinä vain me kaksi. Mielestämme se hetki kun päätämme olla toistemme kanssa aina ja ikuisesti, on meidän kahden välinen asia.  Vain me kaksi. Ei siihen oikeasti tarvitse ketään muita  :)

Me siis karkasimme naimisiin 15.9.2015, kun meille tuli seurustelua täyteen 10 vuotta. Niin ja onhan minun vanhemmat, sekä myös Mikon vanhemmat aikoinaan karanneet naimisiin, joten eiköhän tämä ole samalla meidän "jotain vanhaa" ;) Ai niin, aiempi postaus 10-vuotisjuhlapäivästä löytyy täältä.. mitäs minä silloin kirjoitinkaan? ;)

Hääpäivä oli kaunis. Ihana. Aurinko paistoi ensimmäistä kertaa moneen päivään, oli muistaakseni ollut jopa muutaman viikon sateistakin. Kampauksen teetin paikallisessa kampaamossa ja meikin minulle "10-vuotis seurustelukuvauksiin" teki serkun avopuoliso.

Mikko puki minulle puvun kotona. Kyllä, hän myös nyöritti sen! :D Hieman jännitti hypätä autoon, kun kaikki naapurit olivat hetki sitten tehneet pihalla pihatöitä. Onneksi kukaan ei nähnyt, ja matka kirkolle pääsi alkamaan!

Autossa jännitti; kohta minusta tulee rouva. Oli outoa katsella maisemia ja toivoa, ettei kukaan tuttu sattuisi olemaan kirkon lähettyvillä. Kirkossa meitä odotti pappi, suntio, kanttori ja valokuvaaja. Meillä oli siis todistajat kirkon puolesta.

En ikinä, koskaan unohda sitä hetkeä kun alkumarssimme alkoi soimaan. "Walking in the air" - kuullosti niin kauniilta. Niin ja mikä parasta, koko kirkko oli täysin meitä varten. Menee vieläkin kylmänväreet, kun muistelen sitä hetkeä. Niin ja koska minun vierelläni ei kävellyt ketään, kävelin kauheaa vauhtia Mikon ja poitsun luokse alttarille :`D

Aivan ihana päivä! :) 

Kirkko oli Oulujoen kirkko, joka on mielestäni Oulun kaunein kirkko.

Walking in the air 

Mikko sytytti kynttilän äitinsä muistolle 



Sormusten vaihtaminen.. poitsu pääsi siksi aikaa papin syliin :)


"Saatte suudella morsianta" 

The bride


Komea sulhanen 


 Perhe K.




Lähiaikoina tulossa myös postaus hääjuhlasta kuvineen ^^ Kaikki kuvat on ottanut Mika Saloranta / Valonkorjuu.

Terveisin Jenni ^^

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Babyshower!

Moooi!

Tänään meillä kävi ihania naikkosia ^^ Järkättiin ylläriksi eräälle ystävälle vauvakutsut. Jokainen meistä teki jotain syötävää ja saatiin pöytä notkumaan herkuista. Paras leipuri oli ehdottomasti Elina; viinirypäleet ja sipsit maistui ;).

Itse sankari ei aavistanut mitään, vaan saatiin hänet yllätettyä ihan täysin! Nuorin vieraista oli vielä alle 2 kk ikäinen <3 Kamalia nää tämmöset juhlat, ku vauvakuumetta pukkaa! :´)

Annettiin ystävälle lahjaksi vaippakakku, jossa oli kaikkea mukavaa vauva-arkea ajatellen. Ruokalappu, pipo, talkkia, unirätti, pupu, tutteja, hoitoöljyä, pyllylappuja, vaihtoalusia ja tietysti paaaljon vaippoja. :)

~

Menu

Porkkanakakkua
Voileipäkakkua
Sitruuna-tuorejuusto muffineja
Vanhan ajan kaurakeksejä
Sipsejä
Karkkia
Viinirypäleitä

~

Ohjelma

Rentoa jutustelua
Puhetta synnytyksestä
Vauvan nimen arvailua
Strategisten mittojen veikkausta
Vauvan ja mahan ihastelua
Vaipan heitto (voittaja saa vauvan seuraavana ;) )

~

Syötävää oli riittävästi ja sitä jäi HIEMAN ylikin. Noh, olipa Mikko mielissään kun tuli kotiin... :D Vaipan heitto sai vieraissa aikaan kamalaa taistelua - kuka ehtii väistää parhaiten! Haha. Lopulta Mari sai vaipan haltuunsa. Vauvauutisia odotellessa ;)







Olipa kivvaa! Nyt ei malta odottaa milloin pikkuinen syntyy <3

Terkuin Jenni ^^